20. toukokuuta 2009

Pienet viinipullot ruokakauppoihin

Alkoholinkäytön hyödyistä puhuminen on tabu suomalaisessa terveyspolitiikassa. Kun lähes jokainen suomalainen on lähipiirissään karvaasti kokenut alkoholinkäytön kielteiset vaikutukset, ajatellaan helposti, että on parasta vaieta kokonaan mahdollisista hyödyistä. Kuulun itsekin niihin, jotka ovat nähneet alkoholinkäytön haitat hyvin läheltä. Silti pidän rehellisenä tunnustaa, että alkoholinkäytöllä olisi hyötyjä, jos se vain osattaisiin pitää hyvin maltillisena.

Erityisen hyödyllistä on monien tutkimusten mukaan maltillinen punaviinin käyttö. Viinin juonti yhdistyy noin viittä vuotta pidempään odotettavissa olevaan elinikään absolutismiin verrattuna. Hyödyt johtuvat ennen kaikkea siitä, että kohtuullinen alkoholinkäyttö pienentää kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Mutta sen lisäksi punaviinistä on hyötyä myös esimerkiksi dementian ja eturauhassyövän ehkäisyssä.

Mielestäni suomalaisessa terveyspolitiikassa tarvittaisiin voimakkaita toimia siihen suuntaan, että suomalaisia ohjattaisiin humalahakuisesta viinalla ja oluella kännäämisestä siihen, että viiniä käytettäisiin lasillinen ruoan kanssa. Epäilemättä kaikki kansalaiset eivät pysty siihen heti, sillä kysymys on pitkästä kulttuurisesta oppimisprosessista, joka vaatii aikaa.

Alkoholipolitiikassa tarvittaisiin selkeää terveydellisin perustein määriteltyä hintaohjausta, jolla oluen ja väkevien veroja nostettaisiin, mutta viinien alennettaisiin. Samalla ehdottaisin pienten viinipullojen tuomista ruokakauppojen hyllyille. Avatut pullot viiniähän eivät säily kovin hyvin, mikä tavallaan yllyttää siihen, että isot avatut pullot juodaan nopeasti pois happamoitumasta.

Näillä toimilla suomalaiset siirtyisivät vähitellen juomaan viiniä useammin mutta vähän kerrallaan. Samalla alkoholihaitat vähenisivät ja voisimme nauttia vähäisen alkoholinkäytön terveydellisistä hyödyistä.

Lisätietoa:




11 kommenttia:

  1. Hei,
    kannatetaan! On aikakin poistaa alkoholin ympäriltä kielletyn hedelmän maine (=tissuttelua tai ruoan kanssa juomista paheksutaan, sitten viikonloppuna juodaan kaksin käsin).

    PS. Yritin etsiä blogistasi kommenttia kofeiinista. Olen pohtinut sen yhteyttä mielialaan ja aloitekykyyn.

    VastaaPoista
  2. Hei,

    Kiitos kommentista, ja mukavaa kuulla, että olet alkoholista samaa mieltä.

    Mitä kofeiiniin tulee, niin sen vaikutusta voisi pohtia erikseenkin, mutta käytännössä olennaisempaa lienee pohtia kahvin vaikutusta kokonaisuutena. Kahvistahan vain 2 prosenttia on kofeiinia ja 98 prosenttia muita aineita. Muiden aineiden joukossa on muun muassa terveellisiä flavonoideja. Kahvi kokonaisuutena vähentää esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ja dementian riskiä, minkä vuoksi pidän 1-2 kahvikupillisen juomista päivässä suositeltavana.

    En ole perehtynyt erillisiin kofeiinia koskeviin tutkimuksiin systemaattisesti, mutta jokainenhan voi huomata kofeiinin lyhytaikaisen piristävyyden. Piristääkö se myös pidemmällä aikavälillä, onkin sitten eri juttu. ;-) Ainakin itse koen runsaan kahvinjuonnin myös kehollisuudesta irrottavaksi, mitä en pidä miellyttävänä.

    VastaaPoista
  3. Itse olen luopunut oikeastaan kokonaan kofeiinista...
    ei tarvitse "hakea" piristystä kahvista...kun aivot eivät ole tottuneet siihen, eivät kaipaa sitä..
    kahvissahan sekä että puolia...
    se syö kehosta hivenaineita...
    jos juot kupillisen kahvia, tarvitset 3-4 kupillista raikasta vettä...eiks kofeiini, sokeri muuta aivojen biokemiallista maailmaa...jättää itsensä koukkuun, riippuvaiseksi...kuten alkoholikin...


    join eilen lasillisen punkkua..jotekin kehoni yöllä huomasi sen ja uni ei ollut samaa....leikkauksen jälkeen en ole juonut eli kohta kolmeen viikkoon...
    huomaan nukkuvani parhaiten kun en ole juonut yhtään alkoholia...mutta me olemmekin kaikki yksilöitä...

    ihanaa helatorstaita..

    VastaaPoista
  4. Hei Hanne,

    Oli hyvä, että toit esille kahvin ja alkoholin vaikutuksen mieleen ja tajuntaan. Ne vaikutukset on tosiaan syytä ottaa myös huomioon. Moni kertoo jopa yhdenkin punaviinilasillisen haittaavan yöunta, mutta vaikutukset toki ovat yksilöllisiä.

    Kiitos toivotuksestasi. Kivaa helatorstaita myös sinulle!

    VastaaPoista
  5. Kyllä, pienille viinipulloille! Ilahdun itse myös kun löydän karkkiosastolta tai sipsiosastolta pikkupussin. En osta usein mutta kun ostan, pieni versio riittää, ja jos tarjolla on vain iso, niin jää ostamatta.
    Toinen asia on tietysti alkoholi itsessään. Jokainen joutuu omalla kohdallaan päättämään miten, missä, miksi ja kuinka paljon käyttää. Uskoisin että lasillinen sopii useammalle kuin pullollinen. ;)

    VastaaPoista
  6. Kiitos kommentista. Olet niin oikeassa muistuttaessasi siitä, että jokaisen on itse arvioitava suhteensa alkoholiin. Ei ole olemassa mitään universaalisti oikeaa määrää tai suhdetta siihen.

    VastaaPoista
  7. Hankin resveratrolia öljynappeina ihan huvikseni saadakseni jenkeistä tilaamani lisäravinteet alemmille postikuluille - millaisista rtesveratrolin määristä toisin sanoen puhutaan noissa "ikääntymisen esto-efekteissä"?

    Pieni määrä alkoholia (ei illalla) nostaa mielialaa ja rauhoittaa - ei mikään ihme että sillä on itsessään verisuoniterveysvaikutuksia. Harmillista on vain lukinkalvon alaisen verenvuodon riskin kasvaminen jo pienillä alkoholiannoksilla. Punaviini edelleen tehostaa kohtuualkoholin itsestäänselvänä lääketieteessä jo vuosia pidettyjä positiivisia verisuonivaikutuksia.

    Itse otan alkoholia todella satunnaisesti, mutta kun otan, niin 4/5 tapauksesta on puolikkaan paukun verran koska siitä tulee paras olo. Dokaamista en ymmärrä ja hyvin läheltä olen nähnyt että suurkulutuksen rajoilla ollut käyttö todennäköisesti aiheutti läheisellä aivoverenvuodon 15 vuotta sitten.

    WHS:n Stephan yritti juuri ampua punaviiniselityksen/resveratrolin alas "ranskalaisen paradoksin" selittäjänä vetoamalla absoluuttiseen omega kuutosten määrään kokonaiskaloreissa. Mitä mieltä olet tästä Juhana?

    http://wholehealthsource.blogspot.com/

    VastaaPoista
  8. Tämän LEFin artikkelin mukaan erään tuloksiltaan positiivisen, ikääntymistä ehkäisevän hiiritutkimuksen mukaan jo annos, joka ihmisiä varten muunnettuna oli vain 20 mg resveratrolia päivässä, auttoi.

    Toisaalta nykyään on yleisesti ravintolisänä myynnissä 100 mg, 250 mg ja 500 mg vahvuisia resveratrolivalmisteita. Käyttäjäkokemuksia lukiessani olen huomannut, että monet käyttäjät ovat syystä tai toisesta kertoneet pienentäneensä annoksia aikaisemmin käyttämistään.

    Blogikirjoittajalla, johon viittasit, on selvän ideologinen suhtautumistapa ruokavalion rasvoihin. Hän on siis jo etukäteen lyönyt linjansa lukkoon. Hänen eikosanoidi-pohjainen järkeilynsä on sitä samaa vanhaa argumentointia, jota esimerkiksi tässä aiemmassa blogikirjoituksessani tutkijat asianmukaisesti kritisoivat.

    Olennaista on se, että se mikä näyttää toimivan koeputkessa, ei näytä käytännössä aktualisoituvan elävässä elämässä. Eli käytännössä omega-6-rasvat ovat kuitenkin sydämelle terveellisiä edellyttäen, että myös omega-3-rasvoja saadaan riittävästi. Omega-6-rasvojen rajoittamisen kokeileminen saattaa olla paikallaan niille, jotka kärsivät tulehduksista. Muiden kohdalla se luultavasti vain johtaisi sydäntautiriskin kasvamiseen.

    VastaaPoista
  9. Asiaan viimeisen vuoden ajan jonkin verran perehtyneenä (olen seurannut tutkimusta aiheesta varsin systemaattisesti) en ole löytänyt MITÄÄN näyttöä omegakuutosten tai kovettamattomien kasviöljyjen haitoista ihmisillä. Luen itsekin Stephanin blogia ja siellä on toisinaan hauskaa spekulaatiota -mutta se on vain spekulaatiota ja tosiaankin niin kovin asenteellista ja lähteitä valikoivaa. Mm. Israelissa on tutkittu hyvinkin runsasta soijaöljyn käyttöä, eikä mitään haittoja saatu esille, suunta oli pikemmin hiukan suojaava. Erityisesti tuore metatutkimus Jakobsen & al. (toukokuun AJCN) näyttää täysin ampuvan alas väitetyt haitat.

    Mutta jos olen missannut jotakin ja joku löytää muuta näyttöä, siis muuta kuin pelkkä valikoivasti poimittu korrelaatio, olen toki hyvin kiinnostunut.

    VastaaPoista
  10. Hm, huomasin tämän kirjoituksen vasta nyt, mutta itselläni nousevat vähintään kohtalaisesti karvat pystyyn siitä, että olut esitetään ensisijaisesti kännäysjuomana. Viimeisen vuosikymmenen aikana vähittäiskauppojen ja Alkon olutvalikoimat ovat moninkertaistuneet, ja kiinnostavia uutuuksia tulee suunnilleen kuukausittain. Kohtuudella nautittuna olut ei ole mitenkään erityisen epäterveellistä, pikemminkin päin vastoin; alkoholi on pieninä annoksina ylipäätään terveyttä edistävää, ja toisaalta oluessa on runsaasti b-vitamiinia ja flavonoideja.

    Ja toisaalta, voi sillä viinilläkin kännätä. Itse asiassa siihen suuntaan on vähän mentykin näiden isojen hanapakkausten myötä.

    En sitten tiedä. Ainakin Suomen nykyinen lainsäädäntö on oluen suhteen äärimmäisen epäjohdonmukainen: Jako keskiolueen ja "vahvoihin oluisiin" on täysin keinotekoinen ja halkaisee mm. brittiläisten ale-tyyppisten oluiden valikoiman osapuilleen keskeltä kahtia. Olisin valmis sallimaan ainakin kaikkien täysmallasoluiden myynnin vähittäiskaupoille. Oluen verotuksen kiristämiseen minulla ei ole kantaa, ainakaan niin kauan kuin sitä ei aivan tolkuttomasti nosteta. Jo nyt useimmat juomani oluet ovat litrahinnaltaan samassa luokassa keskihintaisten viinien kanssa.

    VastaaPoista
  11. Kiitos kommentista, Tapio. Olet oikeassa siinä, että olut on vähäisesti tai kohtuullisesti nautittuna terveellistä (verrattuna absolutismiin), mutta useiden tutkimusten mukaan ei yhtä terveellistä kuin vähäinen tai kohtuullinen viininjuonti. Viitteeksi linkitin tähän blogikirjoitukseen sivuston, jolla kerrotaan tästä enemmän.

    Oluessa tosiaan on hieman B-vitamiineja, mutta alkoholi kulutttaa enemmän B-vitamiineja kuin mitä olut tarjoaa. Oluessa on myös flavonoideja, muun muassa humalasta. Mutta ne toimivat kasviestrogeeneina ja herää kysymys, ovatko ne terveellisiä miehille? Oluen terveyden kannalta tärkein erityispiirre lienee se, että siinä on runsaasti hyvin imeytyvässä muodossa olevaa piitä, joka vahvistaa luustoa.

    Kaikki eivät tietystikään juo olutta humalahakuisesti. Silti pitäisin tärkeänä, että alkoholipoliittisia keinoja käytettäisiin nykyistä aktiivisemmin siihen suuntaan, että se ohjaisi kansakuntaa enemmän eteläeurooppalaiseen käyttäytymiseen. Siinä voisi olla eräänä keinona esimerkiksi ns. six-packien ja mäyräkoirien kieltäminen, koska yhteenpakkaaminen rohkaisee suurempiin kertaostoksiin ja siten luultavasti myös suurempaan kertakulutukseen. Myyntiä lisätäkseen panimoteollisuus on nämä uudet pakkaukset keksinyt.

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...