9. marraskuuta 2009

D-vitamiinin lisääminen elintarvikkeisiin vai ravintolisän käyttö?

Jokaiselle uutisia ja tutkimustietoja seuraavalle ihmiselle on käynyt selväksi, että D-vitamiinisuositukset ovat pahasti jälkeenjääneitä. Tutkimukset ovat jo vuosien ajan osoittaneet, että suosituksia pitäisi nostaa.

Suositusten kohottamista viivästyttäväksi tekijäksi arvelen sitä, että asioista vastaavat terveysalan viranomaiset eivät osaa päättää miten asia tulisi käytännössä hoitaa. Äkkisiltään helpoin vaihtoehto (A) tuntuisi olevan se, että elintarvikkeiden D-vitaminointia lisättäisiin ja samalla laajennettaisiin koskemaan uusiakin ruokaryhmiä.

Toinen vaihtoehto (B) olisi se, että kaikille kansalaisille annettaisiin selkeä suositus käyttää erillistä D-vitamiinilisää, jonka määrä olisi nykyistä 7,5-10 mikrogrammaa huomattavasti korkeampi.

Molemmissa näissä vaihtoehdoissa on ongelmansa. Vaihtoehdon A pulmana on, että ihmisten ravintotottumuksissa on eroja, minkä vuoksi D-vitamiinin saantiin tulee joka tapauksessa jäämään paljon hajontaa. D-vitaminoituja elintarvikkeita eniten käyttävät kansalaiset tulisivat saamaan D-vitamiinia ruoastaan hyvinkin runsaasti, niitä välttävät taas melko vähän. Sen vuoksi elintarvikkeiden D-vitamointi ei voi olla niin runsasta, että kaikki kansalaiset saavuttaisit sillä hyvin optimaaliset (80-100 nmol/l) D-vitamiinitasot.

Elintarvikkeiden vitaminointi ei myöskään tasoita elimistön D-vitamiinitasojen vuodenajoista riippuvaista kausivaihtelua. Se on selvä haitta, koska D-vitamiinitasojen heittelyä on pidetty esimerkiksi yhtenä eturauhassyövän riskitekijänä. Siinä suhteessa ravintolisien käyttö olisi paljon parempi vaihtoehto. Mahdollistaahan se periaatteessa D-vitamiinitasojen pitämisen vakaina ympäri vuoden, jos annokset ovat sopivia.

Vaihtoehdon B ilmeisenä puutteena puolestaan on, että kaikkia kansalaisia ei saada mitenkään myöntymään ravintolisän käyttöön. Ongelmaa voitaisiin vähentää huomattavasti siten, että kansalaisille jaettaisiin D-vitamiinivalmisteet ilmaiseksi ja ne toimitettaisiin ihmisille koteihin saakka kerran vuodessa.

Monen mielestä tällainen voi kuulostaa suorastaan sosialismilta, mutta olen täysin vakuuttunut, että se olisi hyvin kustannustehokasta ja järkevää terveyspolitiikkaa. Se maksaisi itsensä takaisin nopeasti. Noin 10-15 euron vuotuisella kululla kansalaista kohden voitaisiin huolehtia siitä, että kaikki saisivat riittävästi D-vitamiinia. Epäilen silti, että tällainen ei tule koskaan saamaan riittävästi poliittista kannatusta.

Niinpä realistisimpana toteuttavissa olevana vaihtoehtona (C) ehdotan sitä, että yhdistetään elintarvikkeiden runsaampi vitaminointi JA annetaan samanaikaisesti suositus suuremman D-vitamiinilisän käytöstä. Tässä mallissa elintarvikkeiden vitaminoinnilla voidaan ehkäistä graaveimmat puutokset väestössä. Samalla tarkoitus olisi, että kansalaiset käyttäisivät sen lisäksi D-vitamiinivalmisteita, joiden annosmäärät olisivat nykyistä suurempia. Kaikki eivät tietenkään D-vitamiinilisää käyttäisi. Nämä ihmiset jäisivät sen turvaverkon varaan, jonka elintarvikkeiden D-vitaminointi muodostaisi.

Lisätietoa:

Grant WB et al. Estimated benefit of increased vitamin D status in reducing the economic burden of disease in western Europe.

64 kommenttia:

  1. Eniten tässä harmittaa se että tälle ei tehdä yhtään mitään vaikka turvallinen raja meneekin 50µg:n paikkeilla. Määrän voisi nostaa helposti vaikkapa sinne 25-30 ja ihmetellä sitten lisää jos ei vakuuta. Turhaanpa tässä mielestäni jahkaillaan ihmisten terveydellä. :/

    VastaaPoista
  2. Olet aivan oikeassa. Olen itsekin aiemmin tässä blogissa ehdottanut, että aikuisten D-vitamiinisuositus voitaisiin nostaa aivan ongelmitta heti 35 mikrogrammaan. Kaikille se ei takaisin vielä optimaalisia D-vitamiinitasoja, mutta auttaisi jo paljon.

    Virallinen aikuisten D-vitamiinin saannin turvallinen yläraja on tosiaan tuo mainitsemasi 50 mcg, mutta esimerkiksi Vieth ja Heaney ovat osoittaneet, että se on todellisuudessa 250 mcg.

    VastaaPoista
  3. Eikö tuo 250 µg eli 10 000 IU saata muodostua auringossa jo suunnilleen puolessa tunnissa?
    Ravinnosta vastaa noin kilon verran kuhaa tai siikaa.

    VastaaPoista
  4. D-vitamiinia muodostuu tuon verran yhdestä eryteema-annoksesta (= 1 MED, pienin ultraviolettisäteilyannos, joka aiheuttaa ihon punoituksen). Siten D-vitamiinin muodostuminen on vahvasti kiinni leveysasteesta, vuodenajasta ja vuorokaudenajasta. Suomen pohjoinen sijainti usein unohdetaan. Täällä D-vitamiinia muodostuu ihossa paljon vähemmän kuin lähempänä tropiikkia.

    VastaaPoista
  5. John Cannell on viitannut tutkimuksiin, joissa voimakkaalle UVB-säteilylle altistuminen sopivissa jaksoissa voi johtaa useammankin "eryteema"-annoksen saamiseen, jolloin D-vitamiinin kokonaissaanti voi päivässä ylittää jopa 1000 µg. Se, onko tällainen fysiologisesti usein tapahtuvaa kovin yleistä muualla kuin ehkä päiväntasaajan seudulla, on toki hyvä kysymys. Suomen korkeudella ei varmaan.

    Tuli mieleen, että mikäli ravinnosta ja auringosta saatu D3-vitamiini paljastuvat jossain mielessä eri asioiksi, niin asiaa kannattanee pohtia senkin taustalla, että Suomen korkeuksilla ja hieman etelämpänäkin suuren osan vuotta ravinnon perustan on talvisin muodostanut kala ja riista, joista molemmista saa D-vitamiinia runsaasti. Puolikin kiloa kalaa antaa jo melkoisen D-vitamiiniannoksen, jopa 100 µg päivässä - riippuen kypsennyksen vaikutuksista pitoisuuteen.

    Sama heppu joka kirjoitti Lancetissa D-vitamiinin toimivan mahdollisesti kuten statiinit (tai että statiinit toimisivat koska olisivat D-vitamiinianalogeja), on ehdottanut äskettäin että ehkäpä monet kalansyönnin hydöylliset vaikutukset liittyvätkin niiden D-vitamiiniin ja vähemmän niihin rasvahappoihin. Ajatus on provosoiva, mutta voisi selittää mm. tiettyä vaihtelua eri kalaöljyvalmisteilla tehdyissä interventiotutkimuksissa mm. psykiatriassa.

    Statiineista sen verran, että toistaiseksi tehokkaimmaksi tutkimuksissa osoittautunut statiini eli rosuvastatiini (Crestor) on nostanut useammassa tutkimuksessa dramaattisesti D-vitamiinitasoja. D-vitamiini mm. nostaa HDL-kolesterolia huomattavasti ja mm. siten ehkäisee sydänsairauksia.

    VastaaPoista
  6. Muistelen myös nähneeni jonkin D-vitamiinitutkijan maininneen, että jos D-vitamiinia haluaa auringosta erityisesti tankata, kannattaa aurinkoa ottaa lyhyen aikaa kahdesti päivässä. Tosin epäilen, että se ei ole ihon kannalta ihanteellista.

    Kalaöljyjen hyödyt on osoitettu kyllä ihan D-vitamiinista riippumattakin esimerkiksi GISSI Prevenzione ja JELIS-tutkimuksissa.

    VastaaPoista
  7. Olen tietoinen JELIS-tutkimuksesta. Käytettiinkö siinä D-vitaminoimatonta versiota? Euroopassa ja Japanissa myydään farmakologista (90%+ puhdasta) E-EPAaa, jossa on per kapseli 5 µg D-vitamiinia. Ei toki kummoinen määrä, mutta kuitenkin.

    Kyseisessä tutkimuksessa kalaöljy oli myös etyyliesteröityä EPA-rasvahappoa, eli DHA:ta ei ollut siinä lainkaan. Samaa preparaattia on käytetty myös monessa pienessä psykiatrisessa interventiotutkimuksessa. Yleensäkin EPA-painotteine kalaöljy näyttää lisäävän aivojen DHA-pitoisuuksia, kun taas DHA-pitoinen öljy ei useinkaan ole ollut plaseboa kummempi.

    Sydän ja aivot siis näyttävät suosivan keskimäärin hieman erilaista rasvahappokoostumusta?

    VastaaPoista
  8. GISSI-tutkimuksessa käytetty kalaöljy oli niin EPA:a kuin DHA:takin ja molemmat oli etyyliesteröity. Luulenpa, että Suomessa kuvaan kalaöljyistä on vaikuttanut vahvasti se, että tri Tolonen on puhunut vahvasti juuri E-EPA:n puolesta.

    Vaikka E-EPA:sta onkin erityistä hyötyä depressioissa, DHA:sta on puolestaan huomattavaa apua vakavien rytmihäiriöiden ehkäisyssä ja kognitiivisen tason säilyttämisessä iäkkäillä. Kannattaa myös muistaa, että rasvahappojen juuri viimeinen elongaatio EPA:sta DHA:ksi on vähäisintä.

    Suosittelen näistä syistä siksi sellaista kalaöljyvalmistetta, jossa on sekä EPA:a että DHA:ta. Vain depressiossa pelkän E-EPA:n käyttäminen on perusteltua.

    VastaaPoista
  9. Inko DHA:sta (tai E-DHA:sta) jotakin haittaa masennuksen hoidossa, vai miksi pelkkää E-EPAa?

    VastaaPoista
  10. Ei kai haittaa, mutta ei juuri hyötyäkään. Voi mielestäni myös käyttää valmistetta, jossa on DHA:ta, mutta E-EPA:a tulee saada depression hoidossa noin 1 gramma.

    VastaaPoista
  11. Löytyipä hyvältä "kuulostava" blogi! Kiitos tiedoistasi! Tulenpa jatkossakin tänne!

    VastaaPoista
  12. Tuolla on muuten toi UV-indeksi:n ennuste, tietää milloin kannattaa ottaa aurinkoa ja milloin D-vitamiinia erikseen. Aika synkältä näyttää tällä hetkellä. :p

    VastaaPoista
  13. Noilla UV-indeksisivuilla ei mainittu sanaakaan D-vitamiinista. Koko indeksi ilmeisesti niputtaa yhteen kaiken UV-säteilyn. Onko olemassa parempaa indeksiä, joka erottelisi nimenomaan UVB:n ja jotakin raja-arvoa, milloin sen taso alkaa olla D:tä tuottavaa?

    Toki tähän aikaan meillä nolla on nolla ja D on purkki, mutta noin yleisesti kiinnostaisi.

    VastaaPoista
  14. Tässä on laskuri, jolla voi laskea missä ajassa muodostuu 25 mcg D-vitamiinia riippuen muun muassa leveysasteesta, vuodenajasta, vuorokaudenajasta, pilvisyydestä ja ihotyypistä. Kaikki kohdat on hyvä täyttää huolellisesti, jotta laskin antaa oikeat tulokset. Esimerkiksi Helsingin leveysasteeksi (latitude) voi laittaa 60.10 ja leveysasteeksi (longitude) 25.00. Kannattaa huomata, että 25 mikrogrammaa ei oikein vielä riitä päivittäiseksi saanniksi, sillä elimistö käyttää D-vitamiinitutkija Reinhold Viethin mukaan kaiken kaikkiaan noin 100 mikrogrammaa päivässä, kun D-vitamiinia on vapaasti tarjolla.

    Esimerkiksi minulla kuluisi laskurin mukaan aurinkoisena heinäkuun lopun päivänä keskipäivällä Helsingissä 18 minuuttia siihen, että ihossani muodostuisi 50 mikrogrammaa D-vitamiinia. (Olettaen, että en ole käyttänyt aurinkovoidetta.)

    VastaaPoista
  15. Kiitos!

    Tuo laskuri ilmeisesti olettaa annokseksi 25 µg eli aika (minulle antoi 6 min) tuplataan jos tähtää viiteenkymppiin?

    Toinen hämmennys minulla liittyy tuohon kellonaikaan. Kesäaikaan meillä on UTC (Greenwich) + 3 h, miten se ilmoitetaan? Jos meillä kello on 11, kirjoitetaanko kenttään 11 vai 14? Ja miten ohjelma suhteuttaa sitten pituusvyöhykkeeseen, sehän korreloi aikavyöhykkeeseen varsin pitkälle?

    Joka tapauksessa tuo kertoo, että nopeasti sitä tulee täälläkin vielä elokuussakin. Siihen nähden suomalaisten syksyiset tasot ovat hämmästyttävän matalia.

    VastaaPoista
  16. Tuplataan, jos tähdätään 50 mikrogrammaan.

    Helsinki on kesäaikana +3 tuntia UTC:hen nähden eli jos halutaan tietää tarvittava auringonoton määrä vaikkapa klo 11 aamupäivällä, laskuriin käsittääkseni syötetään ko. kohtaan 8.00 UTC-ajaksi.

    Pituusvyöhyke on yhteydessä kellonaikaan, mutta menee liian monimutkaiseksi pohtia sitä tässä. Katso Wikipediasta. ;-)

    VastaaPoista
  17. Juhana sanoi...

    "Kannattaa huomata, että 25 mikrogrammaa ei oikein vielä riitä päivittäiseksi saanniksi, sillä elimistö käyttää D-vitamiinitutkija Reinhold Viethin mukaan kaiken kaikkiaan noin 100 mikrogrammaa päivässä, kun D-vitamiinia on vapaasti tarjolla."


    Mutta etkö aiemmin itse suositellut noin 50 mikroa ihmisille, eli käytännössä alempaa annosta mitä elimistö _kuluttaa_ joka päivä. ;-)

    Ymmärrän kyllä ongelman luonteen - mitä todennäköisimmin täysin virheelliset myrkyllisuusraja-arvot kummittelevat käytännöissä vielä kauan. Useimmat tutkijat ja lääkärit eivät halua vieläkään mennä lähellekään tuota 50 µg:n annosta kanteiden pelossa, vaikka positiiviset terveysvaikutukset jatkuvat reilusti korkeammallakin saannilla.

    Heaneyn ryhmä muuten tutki viitisen vuotta sitten että aikuisten miesten päivittäinen kulutus on noin 75-125µg, Vieth saattoi vain viitata tähän. Aloia päätyi viime vuonna suosittamaan 95-125µg:n päiväannoksia, mikäli halutaan saada noin 95% ihmisistä vähintään optimaalisen pitoisuuden alarajoille eli > 75 nmol/l (jos oikein muistan). Viethin omat luustotutkimukset Romaniassa, uusin tältä vuodelta, päätyivät tuloksiin että vasta 125 µg takaa että > 75 nmol/l saavutetaan lähes kaikilla.

    Eli aika kirjaimellisesti D-vitamiinin saanti olisi ihmisillä kunnossa, mikäli nykysuositukseen isketään nolla perään.


    Katsoitko edellisen MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman? Siinä oli 10 minuutin karmaiseva juttu osteoporoosin bisfosfonaattilääkkeiden pitkäaikaiskäytön haittavaikutuksista. Itse en voinut olla vertaamatta bisfosfonaattien aikaan saamaa lonkkaluun tiheyden nousua verrattuna D3-vitamiinin 125 µg:n annokseen Viethin tutkimuksissa. Viethin tutkittavilla kun luuntiheys (BMD) nousi lähes _kuusinkertaisestui_ verrattuna bisfosfonaatti alendronaattiin. Eikä Viethin tutkimuksissa muistaakseni edes tutkittu - todennäköisesti jo vuodessa yli 20% - vaikutusta kaatumisiin ja luunmurtumiin.

    Voiko järki edes voittaa tässä D-vitamiiniasiassa ?

    VastaaPoista
  18. Minusta aikuisten tilanne on aika hyvä, jos käyttävät 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Useimmat saavuttavat sillä optimialueen alarajan ja toistaiseksi en ole nähnyt oikein yksiselitteisen vakuuttavaa näyttöä siitä, että korkeat normaalit (yli 100 nmol/l) kalsiodioliarvot olisivat sen parempia terveydelle kuin alemmat normaalit (80-100 nmol/l). Lisäksi pidän jonkinlaista varovaisuutta järkevänä.

    Tiedän nuo osteoporoosilääkkeiden haittavaikutukset, joihin viittasit. Onneksi nuo murtumat, joihin viittasit, eivät ole kovin yleisiä.

    Viethin romanialaistutkimuksen D-vitamiinisupplementaation vaikutus luuntiheyteen on mielenkiintoinen. Toistaiseksi olen nähnyt vasta tutkimuksen graafin. Tiedätkö numeraalisesti, miten paljon BMD parani lonkassa ja lannerangassa?

    VastaaPoista
  19. Osaisitko kertoa, ovatko lapsille suositellut D-vitamiiniannokset kuinka paljon alakanttiin Suomessa? Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, että pitäisikö lastenkin osalta annostusta nostaa?

    Lapseni ovat syöneet D-vitamiinia käytännössä koko ikänsä (4- ja 9-vuotiaat), eivätkä ole sairastaneet käytännössä ollenkaan. Sen sijaan tuttavani lapsilta D-vitamiinin antaminen on lopetettu jo hyvin varhain ja he ovat jatkuvasti kipeinä.

    VastaaPoista
  20. Hei Verna,

    Tosi hyvä, että olet antanut lapsillesi D-vitamiinia. Olen käsitellyt lasten D-vitamiinisuositusta tässä aiemmassa blogikirjoituksessa (käsiteltyjä aiheita löytää joko blogin vasemman laidan tägejä klikkaamalla tai käyttämällä blogin vasemman laidan hakua). Siinähän olin sitä mieltä, että myös lasten D-vitamiinisuositus on liian matala.

    Suomalainen D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt, joka muuten istuu uusia D-vitamiinisuosituksia valmistelevan työryhmän puheenjohtajana, on kiinnittänyt huomiota siihen, että lasten D-vitamiinitasot laskevat parin ensimmäisen elinvuoden jälkeen huolestuttavasti, koska äidit lopettavat D-vitamiinin antamisen.

    Lapsille tulisikin antaa D-vitamiinilisää koko lapsuuden ja nuoruuden ajan syksystä kevääseen. Lisän määrän tulisi olla suhteessa lapsen kokoon. Esimerkiksi aikuisen kokoiselle murrosikäiselle voi siten antaa saman verran D-vitamiinia kuin aikuisellekin. D-vitamiiniannostuksen vahvasta yhteydestä kehon painoon on puhunut esimerkiksi D-vitamiinintutkija Heaney, jonka videon olen linkittänyt blogiini.

    VastaaPoista
  21. Kiitos näistä tiedoista. Niiden perusteella siis ei olisi mitään haittaa, jos nostaisin D-vitamiiniannoksen lapsillani 7.5 mikrogrammasta 15 mikrogrammaan? Neuvolasta muuten suositeltiin jo pari vuotta sitten, että nykypäivänä suositellaan D-vitamiinilisää ympärivuotisesti aiemmasta syksystä kevääseen -suosituksesta poiketen. Tämä lienee hyvä juttu.

    VastaaPoista
  22. Ilman muuta voit antaa 15 mikrogrammaa. Itse antaisin vähän enemmänkin jos olisi kysymys omista lapsistani.

    Syksystä kevääseen vai kokovuotisesti on paljon kiinni siitä, ovatko lapset kesäisin ulkona ja miten heidät suojataan vaatetuksella ja aurinkovoiteilla. Mielestäni hyvin maltillinen auringonsaanti on terveellistä myös lapsille. Palamista tietysti tulee ehdottomasti välttää. Jos lapset saavat aurinkoa kesällä, kesäaikaan ei tarvita D-vitamiinilisää.

    VastaaPoista
  23. Aika usein näkee suosituksen, että lapsille tulisi antaa 25 µg eli 1000 IU jokaista 11 kg kohden. Se menee aikuisillakin melko lähelle tuota Neonomiden ehdottamaa 125 µg eli 5000 IU, jota mm. lääkäri Antti Heikkilä käyttää itse ympäri vuoden, myös kesällä.

    Tilasin 2000 IU:n (50 µg)kapseleita USA:sta. Lapsille yksi, aikuisille kaksi päivässä.

    Mutta onko kenelläkään tietoa siitä, kuinka paljon imeytymistä heikentää vilja, eli me viljavammaiset, voisimmeko alentaa saantia minkä verran?

    VastaaPoista
  24. Tuosta ihon palamisesta on melkeinpä turha varoittaa, jos D-tasot on kunnossa. Minun ja monen muun kokemuksen mukaan ihoa ei saa palamaan oikein millään, jos D on huolehdittu. Vaikka meilläkin minä ja pojat ollaan suunnilleen niin vaaleita kuin voi, oltiin touko-kesäkuussa bikineissä vaikka 8tuntia ilman pienintäkään punoitusta, ja ilman mitään voiteita tietenkään.

    Olisin taipuvainen epäilemään, että ihon palaminen auringossa olisikin lähinnä D-puutokseen liittyvä oire.

    15 µg annosta pitäisin kyllä lähinnä kosmeettisena.

    VastaaPoista
  25. Olisiko 25 mikrogrammaa sitten sopiva D-vitamiiniannos lapsille?

    Kesällä lapset ovat tietysti paljon ulkona ja palamiselta suojattuina. Aurinkoisia päiviä ei aina ole, vaikka tietysti auringon suotuisat vaikutukset tulevat pilvisinäkin päivinä. Ehkäpä kesäajaksi voisi D-vitamiinin määrän laskea pieneksi.

    Olen tosiaan havainnut, että D-vitamiinin antaminen lopetetaan usein siinä vaiheessa, kun lapsi hieman kasvaa ja pilleripurkki tyhjenee. Lieneekö syynä tähän osittain se, ettei D-vitamiinin tärkeydestä puhuta niin paljon neuvolassa kuin olisi tarpeen?

    Hmm. Ehkäpä ostan kummipojalleni synttärilahjaksi säästöpakkauksen D-vitamiinia. ; )

    VastaaPoista
  26. Kiitos myös Mirkalle kullanarvoisista vinkeistä! : ) Neuvolan suositukset ovat tässä valossa selvästi alakanttiin; ainakin meillä.

    Hyvä pointti on myös tuo palaminen, sillä omat lapseni eivät ole vielä koskaan palaneet. Jotain hyötyä tuosta pienestä annoksesta on ilmeisesti kuitenkin ollut, sillä lapseni eivät tosiaankaan ole koskaan sairastelleet. Tietysti myös terveellisellä ruokavaliolla on oma vaikutuksensa asiaan geeniperimän lisäksi.

    VastaaPoista
  27. Kannattaa tosiaan ottaa lapsen koko huomioon. Tuo 25 mikrogrammaa jokaista 11 painokiloa on aika rohkea annos, vaikkakaan ei toksinen. Itse en uskalla suositella noin korkeaa annostusta. Lapsillakin kalsidiolitasojen tulisi olla samaa luokkaa kuin aikuisilla mm. Heaney mukaan, ja itse pidän toistaiseksi 80-100 nmol/l tasoja sopivina ja turvallisina niin aikusille kuin lapsillekin.

    Ainakin kahdessa tutkimuksessa on käytetty D-vitamiinin antamista leivän tai sämpylän mukana ja niistä se on imeytynyt ihan hyvin. Voin vain todeta, että jos epäselvyyttä imeytyvyydestä tai annostuksesta on, kannattaa mittauttaa omat D-vitamiinitasot.

    VastaaPoista
  28. Verna,

    Joo, 25 mikrogrammaa voisi olla sopivampi annos lapsillesi.

    Periaatteessa on hyvä yrittää pitää D-vitamiinitasot samalla tasolla ympäri vuoden. Siksi lapsilla on hyvä pitää kesäaikaan D-vitamiinin käytössä taukoa, jos silloin saadaan hyvin aurinkoa. (Vanhukset, laitospotilaat ja esim. osteoporoosia sairastavat ovat sitten eri asia.)

    VastaaPoista
  29. Huippututkijaksi mainitsemasi Christel Lamberg-Allardt on (muiden D-tutkijoiden ohella) allekijoittanut tuon annostuksen vuonna 2008 ilmestyneessä tiedelehdessä.

    Itse en siis uskaltaisi yhtään vähempää, kun tuokin vastaa vain 200 g kalaa tai 5 minuuttia aurinkoa.

    VastaaPoista
  30. Mirka,

    Tuo rohkea supplementaatiomäärä perustuu ajatukseen yli 127 nmol/l tasojen saavuttamisesta lapsilla, mitä en siis tällä erää ja näillä tiedoilla kannata. Heaneyn mukaan ei ole näyttöä siitä, että lasten kalsidiolitasojen tulisi olla erilaiset kuin aikuistenkaan.

    VastaaPoista
  31. Lisätään vielä, että rohkeampiakin näkemyksiä lasten D-vitamiinilisistä on. Esimerkiksi tri Frank Garland suosittelee alle 2-vuotiaille 1000-1800 IU:ta (25-45 mcg) D-vitamiinia päivässä tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseksi ja 2-12-vuotiaille lapsille 2000 IU:ta (50 mcg).

    Kalvosarja 'Can Diabetes be Prevented with Vitamin D?':

    http://www.grassrootshealth.org/_download/GarlandF_Can_Diabetes_be_Prevented_VitaminD120208.pdf

    VastaaPoista
  32. Erilaisia "rohkeuksi" arvioitaessa huomauttaisin, että 1950-60 -luvuilla aivan pikkulapsille suositeltiin 4500 IU eli yli 100 µg. Tuo mainitsemani 25 µg eli 1000 IU /11 kg on siis alle puolet tuosta vanhasta suosituksesta, josta ei tiedetä olleen mitään haittaa. Tämä alle puolitettu suositus on siis kansainvälisen D-vitamiinitutkijoiden ryhmän kanta.

    VastaaPoista
  33. Täällä valaiseva haastattelu suomeksi:

    http://www.terveyshymy.fi/artikkelit/d-vitamiinin-puutos-on-suuri-terveysriski

    VastaaPoista
  34. 60-luvun rohkea D-vitamiinisupplementaatio lisäsi esimerkiksi allergioiden riskiä. Jäitä hattuun.

    VastaaPoista
  35. Tuo on yllättävää. Meidän sukupolvellammehan on allergioita murto-osa siitä mitä nykylapsilla.

    VastaaPoista
  36. Vilkaisin 50 ensimmäistä tutkimusta aiheesta. Suurin osa osoitti toiseen suuntaa eli puutos yhdistyisi etenkin astmaan. Yksi tutkimus hyvin pienellä otannalla löysi tilastollisen yhteyden. Mutta sitten löytyi mielenkiintoinen: isolla otannalla visliukoinen A ja D yhdistyi kasvaneeseen riskiin mutta öljyliukoinen ei.

    Yksi syy lisää suosia öljykapseleita siis.

    (Early-life supplementation of vitamins A and D, in water-soluble form or in peanut oil, and allergic diseases during childhood. Kull I. Bergstrom A. Melen E. Lilja G. van Hage M. Pershagen G. Wickman M 2006)

    VastaaPoista
  37. Mirka kirjoitti...

    "Tuo on yllättävää. Meidän sukupolvellammehan on allergioita murto-osa siitä mitä nykylapsilla."


    Kysymys kuuluukin, olisiko D-vitamiinin mahdollinen negatiivinen vaikutus allergioihin nykyaikana melko olematon?

    Sama trendihän näkyy Venäjällä - allergioita on paljon vähemmän kuin meillä, joten jäljelle jää jokin tuntematon ympäristötekijä. Itse en ainakaan osaa sanoa, mikä se olisi. Holstein-karjan beeta-kaseiinia tuskin tästä voidaan syyttää?

    VastaaPoista
  38. Joo ei näillä määrillä. Mm. atooppinen ihohan on aivan räjähtänyt. Kun itse olin kouluikäinen, luokallamme ei ollut yhtään astmaatikkoa, ruoka-allergiasta tai atooppisesta ihosta kärsivää.

    Yksi epäilty tekijä on rakennus- ja sisustusmateriaalit. Muovisten pintamateriaalien välillä Panu Kaila väittää löydetyn vahvan yhteyden sekä Norjassa että Ruotsissa. Jos ei erikseen hanki perinneaineita, kaikki pintakäsittely on nykyään muoviin perustuvaa. Paperitapetit muovikästiellään pesunkestäviksi, lattiapäällysteet ovat poikkeuksetta muovia, samoin lattia- ja huonekalulakat. Akrylaattilateksit ja alkydimaalit ovat muovia kaikki nekin.

    Vanhetessaan muovienkin päästöt vähenevät, mutta kohonneen elintason myötä pintoja ei enää päästetä vanhenemaan vaan niitä uudistetaan muutaman vuoden välein. Viron tilanne sopisi kuvaan hyvin, siellähän elintason noustua allergioiden määrä räjähti aivan Suomea vastaavalle tasolle, samalla kun suunnilleen koko Viro maalattiin Tikkurilan muovimaaleilla ja näillä moderneilla lattiapäällysteillä.

    Sattumaa tai ei, yli satavuotiaassa talossamme, jossa olemme käyttäneet ainoastaan perinteisiä pintakäsittelyaineita, lapsillamme ei ole ollut mitään allergiaoireita.

    VastaaPoista
  39. Juhana kirjoitti...

    "Viethin romanialaistutkimuksen D-vitamiinisupplementaation vaikutus luuntiheyteen on mielenkiintoinen. Toistaiseksi olen nähnyt vasta tutkimuksen graafin. Tiedätkö numeraalisesti, miten paljon BMD parani lonkassa ja lannerangassa?"


    Valitettavasti kokotekstiin ei pääse edes korkeakoulun tunnuksilla ennen ensi huhtikuuta. Ainoa vaihtoehto toistaiseksi on kaivaa kuvetta (8 euroa). Pitänee lohkaista ensi tilistä. :-)

    Graafin perusteella lonkkaluun BMD parani keskimäärin noin 23-24% ja selkärangan BMD noin 5%.

    VastaaPoista
  40. Neonomide kirjoitti:

    "Graafin perusteella lonkkaluun BMD parani keskimäärin noin 23-24% ja selkärangan BMD noin 5%."

    Noin arvioisin minäkin, ja tilastollisesti merkitseviähän tulokset olivat myös, kuten graafista myös kävi ilmi.

    VastaaPoista
  41. Mirka kirjoitti...

    "Tuosta ihon palamisesta on melkeinpä turha varoittaa, jos D-tasot on kunnossa. Minun ja monen muun kokemuksen mukaan ihoa ei saa palamaan oikein millään, jos D on huolehdittu."


    Itse olin Turkissa kaksi viikkoa elokuun lopun 2 viikkoa työleirillä _ulkotöissä_ ja ainoa kerta kun kärähdin, oli 2½ tunnin uinti keskellä täysin pilvetöntä päivää uima-altaalla (olimme sielläkin töissä).

    Ihoni ei ole ihan ykköstyyppiä, mutta oli aika hämmästyttävää kuinka paljon vaikeampaa itsensä polttaminen on kun Deen saanti nostetaan järkevään linjaan.

    Olin siellä tosin vaaleasti "viljavammainen", koska en halunnut saada kaikkea energiaani auringonkukkaöljyssä kärvennetyistä vihanneksista.

    VastaaPoista
  42. Mirka sanoi...

    "1950-60 -luvuilla aivan pikkulapsille suositeltiin 4500 IU eli yli 100 µg. Tuo mainitsemani 25 µg eli 1000 IU /11 kg on siis alle puolet tuosta vanhasta suosituksesta, josta ei tiedetä olleen mitään haittaa. Tämä alle puolitettu suositus on siis kansainvälisen D-vitamiinitutkijoiden ryhmän kanta."


    Otan joulukuun aikana parissa lehdessä kantaa näihin suosituksiin aktivistin (ja toimittajan) ominaisuudessa. Juhanan varovaisempi 25 mikron suositus on siinä mielessä fiksu, etten ole nähnyt tarpeeksi näyttöä pitkäaikaisvaikutuksista lapsilla, vain lähinnä aivan pikkulapsilla. Käyttöä ei siis olla jatkettu vuosikausia. Ehkä on parempi hoitaa moninkertaisten annosten pitkäaikaisvaikutusten tutkiminen muilla ikäryhmillä ensin.

    Etuja takuulla voi olla (ja onkin), mutta suurimmat riskiryhmät taitavat olla teinitytöt, jotka eivät edes paina paljoa joten matalampikin D-vitamiiniannos näyttää riittävän jo kohtalaisen hyvin. Aikuisilla muuttujia tulee lisää.

    Heaneyn ehdotelma 50 mikrosta aikuisille oli muuten sama kuin San Diegossa 2008, oliko kyseessä sama luento? Siitä raportoineen Cannellin mukaan 50 µg olisi kompromissi, jolla saavuttaisiin jo selviä terveyshyötyjä, ilman että riskeerattaisiin kenenkään terveyttä edes teoriassa.

    Olen keskustellut yhteisen suosikkiblogaajamme sydänlääkäri William Davisin kollegan Dr B G:n blogissa terveyden kannalta tarvittavista D-vitamiiniannoksista.

    Viimeisin keskustelu käydään täällä:

    http://drbganimalpharm.blogspot.com/2009/11/roid-rage-vitamin-d3-do-it-part-ii.html


    Minulla lähti keskivaikea Crohnin tauti, korkea verenpaine ja unettomuus lomalle yli 100 µg:n päiväannoksella, tohtori B G:lla astman kannalta kriittinen annos oireiden kannalta näyttää olevan noin 125 µg/p. Jos saantia laskee, oireita tulee takaisin muutaman viikon sisään, täysin sama juttu tohtori B G:lla. Sama kymmenillä hänen potilaillaan.

    Taidamme kroonisesti sairaina ja merkittäviä terveyshyötyjä saavina jatkaa annosteluamme, seuraten toki D-tasojamme ja seerumin kalsiumia erikoislääkäriemme suosiollisella mandaatilla.

    VastaaPoista
  43. Neonomide,

    Tiedoksi, että puhutun tutkimuksen kokotekstissä todetaan:

    "Substantial increases in BMD measures were observed after consumption of the fortified bread for 12 mo (Table 3). Lumbar spine BMD increased by 4% over the initial measure. Hip BMD increased by a surprising 23.4% over the initial reading. These findings are consistent with reports showing that osteoporosis patients nonresponsive to treatment with antiresorptive drugs gain bone when supplemented with vitamin D (27, 28), and they support the desirability of maintaining a serum 25(OH)D concentration >75 nmol/L (6). The increases in BMD were probably due to mineralization of osteoid in patients with vitamin D deficiency and osteomalacia (29); the serum 25(OH)D concentration was <20 nmol/L in 22% of our subjects and was <40 nmol/L in 87% of our subjects."

    Lihavoinnit minun.

    VastaaPoista
  44. Kiitoksia tiedosta.

    Life Extensionin taannoisessa D-vitamiinikoosteessa todettiin, että eräässä tutkimuksessa D-vitamiinin edut luuston suhteen jatkuivat vielä ainakin 110 nmol/l tasoille asti iäkkäillä koehenkilöillä. Varsin kova tulos, koska Viethin em. tutkimuksessakin merkittävä osa omasi alle 100 nmol/l tasot:

    "Another study showed that elderly men and women were at an increased risk of bone loss when their levels of 25-hydroxyvitamin D fell below 45 ng/mL (110 nmol/L), suggesting that maintaining 25-hydroxyvitamin D above 45 ng/mL may be crucial for all aging adults."

    Dawson-Hughes B, Harris SS, Dallal GE. Plasma calcidiol, season, and serum parathyroid hormone concentrations in healthy elderly men and women. Am J Clin Nutr. 1997 Jan;65(1):67-71.


    Tuo tukisi väitettä että jo PTH:n suppressioon iäkkäät tarvitsisivat > 100 nmol/l, mistä aiemmin keskustelimme. Luuston kannalta optimaalinen taso saattaa olla vieläkin korkeampi, mikä hoitoprotokollana kysyisi jo D-vitamiinin saannin suhteuttamista vasteeseen, ettei parhaan vasteen saavien tasot nousisi selvästi yli 200 nmol/l. Tällainen lienee toistaiseksi fiksuinta.


    PS: En voi välttyä ajatukselta, että osteoporoosin hoitosuositukset ovat korruptoituneita. Pelkästään K2-vitamiinilla on ehkäisty murtumia meta-analyysin mukaan 80%, ilman D-vitamiinia vastaavaa BMI-muutosta, ilman erityisiä sivuvaikutuksia. Miksi luuston koostumusta ja luutumisominaisuuksia heikenteäviä bisfosfonaatteja käytetään yhä, kun meillä on tällaisia uskomattoman hyviä tutkimustuloksia D-vitamiinista ja K2-vitamiinista ?

    VastaaPoista
  45. Kas, se olikin epidemiologinen tutkimus, ei interventio. Mutta herättää silti ajattelemaan.

    VastaaPoista
  46. D-vitamiinilla on havaittu olevan yhteys luuntiheyteen. Seerumin kalsidiolipitoisuus yhdistyy luuntiheyteen siten, että korkeimmillaan luuntiheys on yli 50-vuotiailla valkoihoisilla, kun kalsidioli oli noin 100 nmol/l tasolla. Sitä alemmat ja sitä korkeammat pitoisuudet yhdistyvät heikompaan luuntiheyteen. (Ks. kaavakuva 1 B tutkimuksessa Bischoff-Ferrari HA et al. Estimation of optimal serum concentrations of 25-hydroxyvitamin D for multiple health outcomes. Am J Clin Nutr. 2006 Jul;84(1):18-28.)

    Olen samaa mieltä siitä, että D-vitamiinin ja K-vitamiinin hyödyt on pitkälti laiminlyöty, kun on kysymys osteoporoosin ehkäisystä ja hoidosta.

    VastaaPoista
  47. Kas vain. Mutta eikö tuo keskustelemamme Viethin tutkimus aseta tuota mainitsemaasi tutkimusta kyseenalaiseksi? Vai lasketaanko romanialaiset naiset valkoihoisiksi? Mielestäni Viethin tutkimus tulee ja pitää toistaa eri väestöryhmillä ja nopeasti.

    Voisiko taustalla olla jälleen mahdollisesti kalanmaksaöljyn suurkulutus ja A-vitamiini, mahdollisesti?

    Pistin jo sydänlääkäri Daviesille viestin aiheesta, koska hän suosittelee potilailleen tasoja 150-175 nmol/l ja aggressiivisesti myös pyrkii niihin.

    PS: Kiitoksia kovasti artikkelista!

    VastaaPoista
  48. Neonomide kysyi:

    "Mutta eikö tuo keskustelemamme Viethin tutkimus aseta tuota mainitsemaasi tutkimusta kyseenalaiseksi?"

    Ei välttämättä. Nähdäkseni on kysymys siitä, että alhaiset, osteomalasiaan liittyvät D-vitamiinitasot ovat niin haitallisia, että kun ne korjataan, luuntiheys paranee todella huomattavasti. Kalsidiolitasojen keskivaiheilla (80-140 nmol) yhteys luuntiheyteen ei ole niin voimakas kuin tuolla osteomalasian tasoisilla (alle 20 nmol/l) tai sitä lähestyvillä tasoilla (alle 40 nmol/l).

    Valitettavasti näitä alimpia tasoja on myös suomalaisilla, ja varsinkin laitospotilailla.

    Olipa niin tai näin, on selvää, että 100 nmol/l tasonkin saavuttaminen edellyttäisi huomattavasti nykyistä terhakkaampaa D-vitamiinilisän käyttöä Suomessakin, mistä olemme varmaan samaa mieltä.

    VastaaPoista
  49. Terveiset Saksasta! Koskapa olen ihan karvalakki D-vitamiiniasioissa, kysyisinkin, voisitkohan mahdollisesti auttaa minua annostuksessa? Syön monivitamiinia, joka sisältää 5µg D-vitamiinia. Sen lisäksi täältä saa käsikaupasta D3-tabletteja, yksi tabletti sisältää 0,0125 mg eli 500 I.E. Kuinka monta tablettia minun pitäisi ottaa päivittäin, jotta pääsisin tuohon 50µg suositukseen? Kuinka monta tablettia voisin antaa pienokaisilleni (2kk/5kg ja 4v/15kg)? Aion mennä lääkäriin mittauttamaan D-vitamiinitasoni ja tarjoutua koekaniiniksi (tavoitteena nuo 80-100 nmol/l -arvot - saa nähdä mitä lääkärini tähän tuumii!). Apteekissa oltiin aivan kauhistuneita, kun kerroin tuosta 50µg suosituksesta... Näin täällä maalla! Kiitos jo etukäteen avustasi!

    VastaaPoista
  50. Hei Heidi,

    Voit ottaa itse tuon monivitamiinin lisäksi 3-4 kappaletta noita 12,5 mcg vahvuisia D-vitamiinivalmisteitasi. Jos olet hoikka ja pienikokoinen, kolmekin voi riittää, jos olet isokokoisempi, ota neljä. Tarkista muuten, että valmisteessasi on juuri D3-vitamiinia (kolekalsiferolia).

    Vauvoille D-vitamiini olisi helpompi antaa nestemäisessä muodossa. Uskoisin, että Saksassakin sellaisia on, tai jos ei ole, niitä voi ainakin tilata. 10 mcg lisän pitäisi riittää 2 kk ikäisellesi. Jos et löydä tippamaisia valmisteita, joissa on D3-vitamiinia, voit antaa hänelle yhden 12,5 mikrogramman vahvuisen valmisteen päivässä.

    4-vuotiaalle voit antaa D-vitamiinia 25 mikrogrammaa eli kaksi tuollaista 12,5 mcg valmistetta päivässä. Jos hän kuitenkin syö runsaasti kalaa, (jossa on melko paljon D-vitamiinia) yksikin tabletti päivässä riittää.

    Nämä annokset, josta puhun blogissani, eivät ole mitään mega-annoksia. Siellä apteekissasi tarvitsisivat tietojensa päivittämistä. :-)

    * * *

    Yleensä blogissani pyrin välttämään yksilöllisen neuvonnan antamista senkin takia, että en voi nähdä kysyjiä. Niinpä toivoisin, että mahdolliset kysymykset liikkuisivat yleisemmällä tasolla.

    VastaaPoista
  51. Kiitos avustasi! Mietinkin jo etukäteen, että kysymykseni ovat liian yksilöllisiä, mutta en tosiaan tiennyt kenen puoleen kääntyä:

    Puhuin lääkärini kanssa ja hänkään ei ollut kovin innostunut D-vitamiiniprojektistani. Hänen mukaansa nuo 80-100 nmol/l -arvot liikkuvat jo yliannostuksen alarajoilla ja se taitaa jonkunlainen vanhahtanut käsitys ollakin, koska ainakin saksalainen Wikipedia hänen käsityksensä myös vahvistaa...

    Yritänkin löytää hänelle nyt artikkeleita luettavaksi. Satutko tietämään, löytyykö aiheesta jo saksankielisiä artikkeleita? Nämä maalaislääkärit ja -apteekkarit kun eivät osaa englantia!
    Huoh.

    VastaaPoista
  52. Hei Heidi,

    80-100 nmol/l taso on alhainen normaali, ei yliannostuksen rajoilla.

    En valitettavasti osaa saksaa, joten en osaa auttaa saksankielisten lähteiden etsinnässä. Toisaalta tuntuisi siltä, että lääkärisi pitäisi osata englantia. Voisit tarjota hänen luettavakseen esimerkiksi tätä Harvardin katsausta:

    http://www.ajcn.org/cgi/content/full/84/1/18

    VastaaPoista
  53. Christer Lamberg-Allardt suosittelee Ylen jutussa lapsille 10 mikroa ja aikuisille 20 mikroa "nyrkkisääntönä":

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/11/vitamiinisuositukset_aiheuttavat_paanvaivaa_1177901.html


    Sinällään koomista, että D-vitamiiniryhmän puheenjohtaja suosittelee jo epävirallisesti yli 2,5-kertaisia päiväannoksia, vaikka itse suosituksia voidaan nostaa vasta parin vuoden päästä.

    VastaaPoista
  54. Joo. Itse en ymmärrä, miksi täällä täytyisi toimia muiden maiden kanssa yhtäaikaisesti. Suomen poikkeuksellisen pohjoisen sijainnin vuoksi Suomi voisi hyvin olla edelläkävijä suositusten nostamisessa, mutta siihen ei taida olla rohkeutta. Sairastuvuus ja kuolleisuus tulee turhaan jatkumaan korkeampana, kun D-vitamiinia saadaan liian vähän.

    VastaaPoista
  55. Suomi on myös klassisesti osteoporoosiluvuissa hieman muita Pohjoismaita edellä, mikä saattaa olla yksi taustatekijä vitkastelussa. Mene tiedä.

    Muuten, sanoit aiemmin että "DHA:sta on puolestaan huomattavaa apua vakavien rytmihäiriöiden ehkäisyssä ja kognitiivisen tason säilyttämisessä iäkkäillä."

    Saisinko tuohon kognitiivisen tason säilymiseen jonkin lähteen ? Tässä uudessa pitkässä ranskalaisessa tutkimuksessa kun EPA näytti hyödylliseltä, DHA ei:

    "In older depressed subjects, EPA, but not DHA, may slow cognitive decline."

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20570406


    Minulle on henkilökohtaisesti yksi hailee onko öljy etyyliesteröityä vai triglyseridiä, mutta EPA/DHA-kysymys aivojen suhteen kiinnostaa kovasti. Kiitos jo etukäteen kommenteista.

    VastaaPoista
  56. Hei Neo,

    Tietosi Suomen osteoporoosiluvuista eivät tietojeni mukaan pidä paikkaansa, vaan esimerkiksi lonkkamurtumien riskillä mitattuna Norja ja Ruotsi ovat paljon Suomea edellä. Siis niissä maissa riski on selvästi suurempi kuin Suomessa.

    Kommenttina ranskalaistutkimukseen: masennus voi muuttaa asetelmaa olennaisesti. Masennuksessahan nimenomaan EPA:sta on hyötyä. Siten tutkimustulosta ei voi mielestäni yleistää väestöön yleensä.

    Muistaakseni olen jo postittanut linkkejä blogiini DHA:n hyödyistä kognitiivisen tason ylläpitämisesssä. Voin silti ottaa asian tarkasteluun uudelleen kun ehdin.

    VastaaPoista
  57. Anteeksi tosi sekava ilmaisu, "edellä" oli tarkoitus viitata siihen että meillä on vähemmän osteoporoosia. Vitkastelulla viittaan siten haluttomuuteen nostaa suosituksia itsenäisesti.

    Tosiaankin, Suomi on listattu korkean riskin maihin, mutta mm. Norja, Ruotsi, Tanska ja Islanti hyvin korkean riskin maihin. 50-vuotiaan naisen lonkkamurtuman riski on tämän tutkimuksen perusteella 28 kertaa suurempi Ruotsissa kuin Turkissa:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12096837


    Eivät auta hyvät D-vitamiinitasot tai suuri kalsiumin saanti - mutta leveyspiiri näyttää auttavan.

    Pitää kaivella noita DHA-linkkejäsi.

    VastaaPoista
  58. Aivan, olen nähnyt ko. tutkimuksen. Vähäisen lonkkamurtumariskin Turkissahan muuten syödään Välimeren ruokavalion mukaisesti. :-) Kasvikunnan proteiinia saadaan paljon; eläinkunnan proteiinia vain vähän. Vihanneksia, hedelmiä ja vehnää syödään runsaasti.

    VastaaPoista
  59. Olin viime kesänä Etelä-Turkissa töissä ja kävin keväällä Istanbulissa. Mitenkään laajaksi otostani ei voi sanoa, mutta valkoinen vehnäleipä oli avainroolissa joka aterialla. Koko reissulla näin vain yhden kerran tummaa leipää ja sitäkin oli marketissa myynnissä vain pari pakettia.

    Verkkomeloneita tarjottiin usein, samoin ruttuisia oliiveja. Paistinrasvana käytettiin auringonkukkaöljyä, jota myytiinkin isoissa kanistereissa joka puolella. Aamiaisella valkoisen leivän kanssa oli tarjolla hunajaa ja marmeladia.

    Ainoat merkittävät kalsiumin lähteet mitä tulee mieleen olivat vedellä ja suolalla jatkettu Aidan-jogurtti (pienissä kupeissa) ja vuohenjuusto, jonka kevytversiossakin oli 40% rasvaa.

    VastaaPoista
  60. Joo, en siis mitenkään ihaile turkkilaista ruokavaliota.

    Valkoista leipää syödään Turkissa varmaankin paljon, mutta ruokien lisukkeena on usein bulguria, jonka luulisin olevan useimmiten täysjyvävehnää.

    Vaikka auringonkukkaöljyä ehkä käytetään, turkkilainen ruokavalio on vähärasvainen (päinvastoin kuin kreetalainen).

    Kalsiumilla tai maitotuotteilla ei ole paljon merkitystä osteoporoosin ehkäisyssä, vaikkakin lapsuudessa ja nuoruudessa ne auttavat hyvän huippuluuntiheyden saavuttamisessa. Toki aikuisenakin on paikallaan pitää huolta riittävästä kalsiumin saannista. Vielä tärkeämpää kuitenkin on — minkä tiedätkin — pitää huolta riittävästä D-vitamiinin saannista, jotta ruoan kalsium myös imeytyisi. Hyvät D-vitamiinin tasothan ovat välttämättömiä kalsiumin aktiiviselle imeytymiselle. Ilman hyviä D-vitamiinitasoja kalsium imeytyy vain passiivisesti.

    Olen ollut omatoimimatkalla Turkissa, mutta käynnistäni on jo pitkä aika.

    VastaaPoista
  61. Neo,

    Kysyit aiemmin tuosta DHA:sta kognitiivisen tason säilyttämisessä. Tein pienen Medline-haun "DHA cognitive decline" ja "EPA DHA cognitive decline" -hakusanoilla. Tulokset viittaavat siihen, että DHA:lla (mutta ei ilmeisesti EPA:lla) on merkitystä erityisesti Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Kun Käypä hoito -suosituksen mukaan muistihäiriöiden ja dementian syynä on Alzheimerin tauti yli 70-prosenttisesti, tämä DHA:n kyky vähentää nimenomaan Alzheimerin taudin riskiä on siten merkittävä.

    Aiemmin olen muuten referoinut blogissani tutkimusta, jossa tutkijat olivat myös pystyneet selittämään sitä mekanismia, jolla DHA ehkäisee tautia. Lähteenä oli tutkimus

    Ma Q-L et al. Omega-3 Fatty Acid Docosahexaenoic Acid Increases SorLA/LR11, a Sorting Protein with Reduced Expression in Sporadic Alzheimer's Disease (AD): Relevance to AD Prevention. The Journal of Neuroscience, December 26, 2007, 27(52):14299-14307.

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...