Olen kirjoittanut useamman kerran nykyisten D-vitamiinisuositusten riittämättömyydestä. Nyt Kanadan lääkärilehdessä on julkaistu sikäläiset uudet suositukset. Niiden mukaan alle 50-vuotiaiden sopiva D-vitamiiniannos on 10—25 mikrogrammaa ja terveiden yli 50-vuotiaiden 20—50 mikrogrammaa vuorokaudessa. Itsehoidossa 50 mikrogrammaa vuorokaudessa on turvallinen annos, mutta sitä suurempia annoksia tulee käyttää vain lääkärin valvonnassa. Alle 50-vuotiaille osteoporoosia poteville 25 mikrogrammaa päivässä on minimiannos, lehdessä todetaan. USA:n uskotaan seuraavan Kanadan esimerkkiä suositusten nostamisessa.
Lähde ja lisätietoa:
New vitamin D guidelines. EurekAlert.
Kanada nosti D-vitamiinin saantisuositusta. Tri Tolonen.
Mielenkiintoista tietoa, milloinkahan Suomessa tapahtuu suositusten muutos...?
VastaaPoistaTämä ei kuulu tähän juttuun, mutta juuri tuli artikkeli vastaan: "Saathan tarpeeksi omegaa?" http://www.iltalehti.fi/terveys/2010071311777680_tr.shtml. Aika epätarkka ja sekava juttu? "Tavallinen rypsiöljy on erinomainen tarpeellisten omegoiden lähde. Sen ei tarvitse olla neitsytöljyä tai kylmäpuristettua.
- Erikoisominaisuudet vaikuttavat lähinnä öljyn makuun, eivät rasvahappoihin, Gylling sanoo." Jaa, minä kun kuvittelin, että kuumentaminen ja prosessointi nimenomaan vaikuttaa rasvahappoihin... Tässä ei myöskään pohdita lainkaan omega-3:n ja omega-6:n suhteita.
Mitä mieltä olet jutusta?
Hei Pellonpientareella,
VastaaPoistaEi se minusta niin huono juttu ollut. Merkittävin puute oli ehkä siinä, että vaikkakin elimistö kykenee valmistamaan alfalinoleenihaposta sekä EPA:a että DHA:ta, jälkimmäisen muodostus on erittäin vähäistä. Muutama päivä sitten viimeksi näin tutkimuksen, jossa pellavansiemenöljyn nauttiminen nosti elmistön alfalinoleeni- ja EPA-pitoisuuksia, mutta ei DHA-pitoisuuksia. Siitä syystä kasvikunnan alfalinoleenihappo ei oikein riitä DHA:n lähteeksi. Silti alfalinoleenihapon itsenäisestäkin saannista on hyötyä, joten sen saantikin on paikallaan turvata.
Toisaalta en ole myöskään sitä mieltä, että kalan syöminen pari kertaa viikossa riittäisti pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen (EPA ja DHA)lähteeksi. On nimittäin osoitettu japanilaisessa väestössä,jossa kalaa syödään runsaasti ja EPA:a ja DHA:ta saadaan melko paljon, että näiden rasvahappojen lisäsaannista on hyötyä. (Toisaalta vastaavaa hyötyä ei juuri havaittu norjalaisessa tutkimuksessa.) Olen sen kannalla, että nimenomaan rasvaista kalaa kannattaisi syödä usein tai käyttää sitten kalaöljykapseleita lisänä.
Lisäksi kalan valmistustapa on merkittävä asia. Kalaa ei pitäisi leivittää tai paistaa ylipäänsä paistinpannulla, koska siten terveyshyödyt menetetään.
Öljyjen kylmäpuristuksesta on hyötyä, koska siten voidaan välttää liuottimien käyttö öljyn erottamisessa. Lisäksi esimerkiksi kylmäpuristettuun oliiviöljyyn jää merkittävästi enemmän antioksidantteina toimivia fenolisia yhdisteitä kuin kuumentamalla erotettuun.