D-vitamiinin puute lisää myös aivohalvauksen riskiä. Tämä havaittiin Amerikkalaisessa NHANES-aineistoon perustuvassa 14 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa. Niillä valkoihoisista tutkituista, joiden D-vitamiinitasot olivat alle 37 nmol/l, oli yli kaksi kertaa suurempi kuolemaan johtavan aivohalvauksen riski (HR 2.13; CI 1.01-4.50). Tutkimustulokset julkistettiin hiljattain Yhdysvaltain Sydänliiton (AHA) kokouksessa.
Myös suomalaista noin joka neljännellä tai viidennellä on tämänsuuruiset tasot. Asian korjaamiseksi kaikkien suomalaisten tulisi käyttää riittävää D-vitamiinilisää syyskuun alusta toukokuun loppuun ja eräiden erityisryhmien ympäri vuoden. Yleisesti ottaen suosittelen aikuisille 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Lisätietoa D-vitamiinin annostuksesta löytyy aiemmista blogikirjoituksistani.
Lähde:
AHA: Vitamin D Levels Tied to Fatal Stroke in Whites, But Not Blacks. MedPage Today
Kumpi on muna, kumpi kana? D-vitamiinin puute vai sairaus? Edelleenkin vähän hämmästyttää. Monet sairaudet laskevat D-vitamiinitasoa. Toisaalta D-supplementaatio auttaa ainakin joidenkin ongelmien kanssa. Ehkä molemmat ovat puoliksi munia, puoliksi kanoja?
VastaaPoistaValtsu,
VastaaPoistaSehän on tietysti myönnettävä, että tuollainen seurantatutkimus ei osoita kausaalista suhdetta. Kuitenkin tiedetään, että D-vitamiinin puute lisää esimerkiksi verenpaineen kohoamisen riskiä. Korkea verenpaine taas on aivohalvausten merkittävä riskitekijä, joten pitäisin D-vitamiinin puutetta pääasiallisesti todellakin syynä, en niinkään paljon seurauksena. Ja vaikka D-vitamiinin puute ei olisikaan syy, sen optimaalisesta saannista huolehtimisesta on selvää hyötyä ajatellen koko terveyttä.
Niinpä, kipupoliklinikan lääkäri suositteli heti ensimmäisellä käynnillä lisäämään D-vitamiinin määrän vähintään 30 mg/vrk ja tietysti Omega3fortea...tehoaa kuulemma joillakin jopa paremmin kuin Burana?
VastaaPoistaNiinu,
VastaaPoistaVarmaan se oli 30 mcg eikä 30 mg. Jälkimmäinen on nimittäin myrkyllinen annos.
En ota kantaa siihen tehoaako paremmin kuin Burana. :-)
^^Eiköhän Buranan ja D-vitamiinin vaikutusmekanismit ole erilaisia, ts. edellinen turruttaa ja jälkimmäinen voi todella viedä kivun :)?
VastaaPoistaMitäs mieltä olette tuoreesta ameriikkalaisesta tutkimustuotoksesta? Hieman on ohuet perustelut mutta...
VastaaPoistahttp://www.nytimes.com/2010/11/30/health/30vitamin.html?_r=1
Nyt huomasin vasta itsekin, että edellisessä linkissä kysessää ovat siis juuri uusitut Amerikan D-vitamiinisuositukset.
VastaaPoistaHuolimatta hyvin kriittisestä d-vitamiinilisään suhtautumisesta 6-70 vuotiaille suositukset ovat käsittääkseni nousseet eli ovat nyt 600 UI (=15 mcg). Yli 70 vuotiaille 800 UI (=20 mcg).
FF
FatFan,
VastaaPoistaKysymyksessähän ei ole mikään tutkimus, vaan konservatiivisten asiantuntijoiden raportti. En ole lukenut itse raporttia, mutta tuon linkittämäsi artikkelin olen.
New York Timesin artikkelissa väitetään, että näiden asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi 20-30 ng/ml tasot [50-75 nmol/l] riittäisi luuston terveydelle. Arvio ei pidä paikkaansa, sillä kontrolloiduissa tutkimuksissa vasta 75 nmol/l (30 ng/ml) on riittänyt lonkkamurtumien ehkäisyyn. Myös liiallisen lisäkilpirauhashormonin nousun supressioon tarvitaan noin 80 nmol/l suuruisia tasoja ja luuntiheys on valkoihoisilla paras kalsidiolitasojen ollessa noin 100 nmol/l.
Väestötutkimuksissa kuolleisuus on matalinta kalsidioltasojen ollessa jossain välillä 85-100 nmol/l, mikä sekin puoltaa nykyistä runsaampaa D-vitamiinin saantia.
Siltä osin artikkeli pitää paikkansa, että korkeiden, yli 100 nmol/l tasojen hyödyllisyydestä ei minunkaan mielestäni ole näyttöä. Ei kovin mielenkiintoinen artikkeli, mutta tärkeä siltä osin, että kertoo missä Yhdysvalloissa mennään. On selvää, että jos valitaan raportin laatijoiksi konservatiivisia asiantuntijoita, konservatiivisia kannanottoja tulee myös ulos.
D-vitamiinin tiedetään vaikuttavan verenpaineeseen ja laajemmin sydämeen, aivoihin sekä munuaisiin ainakin reniini-angiotensiini-aldosteroni (RAA) järjestelmän kautta. Tämä saattaa selittää tämän mielenkiintoisen havainnon.
VastaaPoistaD-vitamiini inhiboi reniiniä, joka on verenpainetta lisäävä, munuaisten erittämä aine (reniinin muuten keksi aikanaan suomalainen Robert Tigerstedt). Riittävän korkeat D-vitamiinitasot saattavat siis reniiniä estämällä, vaimentaa RAA -järjestelmän yliaktivaation ainakin osittain. Monessa sydän- ja verisuonitaudissa RAA-järjestelmä pyörii ylikierroksilla. Siten D-vitamiini voi vaikuttaa sydäntä ja aivoja suojaavasti. Samaan RAA-järjestelmään vaikuttavia lääkkeitä on tukku, ja ne ovat nimenomaan tehokkaita estämään aivohalvauksia ja vakavia sydäntapahtumia. D-vitamiini voi siis olla RAA-lääkkeiden luonnollinen serkkupoika.
Reijo,
VastaaPoistaKiitos erittäin asiantuntevasta lisäyksestä!
Kuuluuko d-vitamiini niihin joita diabeetikko suurkuluttaa?Imeytyykö d-vitamiini kapselissta yhtä hyvin nuorelle ja vanhalle ,vai pitäskö ottaa vanhuuden varalle extraa?
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaEn usko, että diabeetikko suurkuluttaa D-vitamiinia, mutta diabeetikolle se on ravintolisänä erityisen tärkeä, koska D-vitamiini parantaa insuliiniherkkyyttä.
D-vitamiini uskoakseni imeytyy iäkkäillä yhtä hyvin kuin nuorillakin.
D-vitamiinitutkija Heaney suosittelee yli 50-vuotiaille naisille 65 mikrogrammaa D-vitamiinia (muille 50 mikrogrammaa).
Reijon mainitsemat RAA-järjestelmän vaikutukset ovat kiinnostavia, koska omat sivuoireeni kohdistuivat juuri verenpaineeseen, joka laski alemmaksi kuin koskaan aloitettuani D-vitamiinin oton luokassa >50 µg/p. Äidilläni efekti oli niin raju, että käyttö piti rajoittaa 25:sta 10 µg:een ja aloittaa huimauksenestolääkitys. Jokin geneettinen juttu varmaan, hän käytti apteekin valmistetta ja minä iherb-valmistetta.
VastaaPoistaJuhana, esitit että suomalaisten 25(OH)D-tasot olisivat vain 1/4 tai 1/5-osalla alle 37 nmol/l, mihin arviosi perustuu ? Ainakin Knektin ja ystävien mukaan arviosi on rajusti yläkanttiin, keskiarvo oli ko. tutkimuksessa 43 nmol/l:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18496468
Onhan se ikävää jos melkein puolet suomalaisista voi omata jopa kaksinkertaisen riskin aivohalvauksille(kin).
Neonomide,
VastaaPoistaLinkittämäsi tutkimuksen arvot perustuvat vähän vanhoihin tietoihin (vuosilta 1973-1980). Uudemmissa tutkimuksissa suomalaisten keskimääräiset D-vitamiinitasot ovat olleet tyypillisesti 50-55 nmol/l. Poikkeuksia suuntaan ja toiseenkin tuosta on.
Näin on. Aivohalvaukset ovat merkittävä kuolemansyy työikäisilläkin.
Mielenkiintoinen havainto tuo Neomiden verenpainevaikutus. Tästä asiasta tuli jokunen aika sitten tutkimus jonka julkaisin blogissani. Sen mukaan verenpaine ei laskenut D3-vitamiinilla mutta kylläkin reilusti kalsitriolilla. Ehkä tässä on taas yksilöllistä variaatiota paljon. Kts. http://www.pronutritionist.net/d-vitamiinille-taas-paivan-paistetta/
VastaaPoistaKorjatkaa jos olen väärässä mutta eikö D3-vitamiinin (kolekalsiferolin) syönti ja tason nousu juuri laske aktiivista kalsitriolin määrää?
VastaaPoistaFF
FatFan,
VastaaPoistaEi laske. Munuaisten kalsitriolin muodostus on hyvin tarkasti säänneltyä. Olen kuitenkin sen lisäksi ymmärtänyt, että D-vitamiinin syönti ja kalsidiolitasojen nousu voi paikallisesti lisätä kalsitriolin muodostumista kehon yksittäisissä elimissä ja kudoksissa.