Kolme vuotta sitten julkaistiin norjalainen tapaus-kontrollitutkimus, jossa selvitettiin eri ruokien yhteyttä sydämen terveyteen ja erityisesti riskiin saada sydäninfarkti. Suomalaisia ajatellen tutkimus on sikäli mielenkiintoinen, että Norjassa syödään pohjoismaisen ruokavaliomallin mukaisesti. Siksi tutkimuksen tulokset ovat paremmin sovellettavissa suomalaiseen väestöön kuin esimerkiksi amerikkalaisten tutkimusten.
Tutkimusryhmä koostui runsaasta sadasta ensimmäisen sydäninfarktin saaneesta naisesta ja miehestä. Heitä verrattiin likimain yhtä moneen iän, sukupuolen ja asuinpaikan osalta vastaavaan verrokkiin. Molempiin ryhmiin kuuluneiden syömistottumukset selvitettiin puolentoista tunnin mittaisessa yksityiskohtaisessa haastattelussa, jossa syödyt ruoat jaettiin 190 ryhmään. Myöhemmin tulokset pelkistettiin 35 ruokaryhmäksi.
Nämä ovat terveellisiä sydämelle
Vähäisempään sydäninfarktiriskiin yhdistyi tutkimuksessa selvimmin viinin juonti (oluella tai väkevillä ei ollut vastaavaa suojelevaa vaikutusta). Jo alle yhdellä ravintola-annoksella viiniä päivässä näytti olevan huomattavaa infarktiriskiä vähentävää vaikutusta.
Pienempään infarktiriskiin yhdistyi tilastollisesti merkitsevästi myös tomaatin, rasvaisen kalan, aamiaisviljatuotteiden, salaatin, ristikukkaisten kasvien (mm. parsakaali ja muut kaalikasvit) ja ruokaöljyjen käyttö.
Maitotuotteiden rasvaisuudella ei näyttänyt olevan juuri vaikutusta riskiin, vaikkakin rasvaisen maidon riskisuhde oli hieman parempi kuin rasvattomien maitotuotteiden. Tuloksissa on mielenkiintoista myös se, että yhdistetty juuston ja jogurtin syönti oli lähes tilastollisesti merkitsevästi (CI 0.47-1.01) yhteydessä pienempään infarktiriskiin. Tulokset siis antavat hieman tukea sille arvelulleni, että maitotuotteita on ehkä terveellisempää käyttää jogurttina ja juustona kuin juoda maitona.
Riskisuhteiden pohjalta voi lisäksi päätellä, että muilla vihanneksilla (pois lukien siis jo edellä mainitut vihannekset) ja kokonaisilla hedelmillä on myös mahdollisesti suojaavaa vaikutusta. Samoin tee näytti olevan kahvinjuontiin verrattuna sydämelle terveellisempää.
Nämä olivat haitallisia
Suurempaan infarktiriskiin yhdistyi tutkimuksessa margariinin ja voin käyttö. Ne oli tutkijoiden mukaan yhdistetty, koska niin monet rasiarasvat olivat rasvasekoituksia, että niitä ei pystytty erottamaan. Margariinin ja voin runsas käyttö yhdistyi tutkimuksessa lähes kolme kertaa suurempaan infarktiriskiin. Tulokseen tosin saattaa vaikuttaa se, että tutkimusaineiston keruuajankohtana norjalaiset jääkaappimargariinit sisälsivät transrasvaa. Monien rasiarasvasekoitusten oltua oivariini-tyyppisiä rasvasekoituksia, niihin ei toisaalta tarvinnut lisätä transrasvoja kiinteyden saavuttamiseksi.
Lähes tilastollisesti merkitsevästi suurempaan infarktiriskiin yhdistyi maksan ja maksamakkaran syöminen (CI 0.99-1.97). Arvelen maksan haitallisuuden johtuvan sen runsaasta raudasta. Rautahan toimii elimistössä liiallisesti saatuna pro-oksidanttina eli hapettumisen edistäjänä. Käyttömäärien mukaisessa mallissa oli lisäksi viitteitä siitä, että runsas raffinoitujen hiilihydraattien (mm. pulla ja valkoinen leipä) ja perunan syönti saattoi olla haitallista.
Ruoka-aineita, joilla ei ollut yhteyttä infarktiriskiin puoleen eikä toiseen olivat muun muassa kananmunat, hedelmämehut, täysjyväleipä, vähärasvainen kala, kana, liha ja lihajalosteet, pizza ja makeiset. Pähkinöitä syötiin niin vähän, että niiden osalta vaikutus ei tullut näkyviin. Papuja tai muita palkokasveja ei 35 ruoka-aineen joukossa näkynyt lainkaan — mahdollisesti sen vuoksi, että niitäkin käytettiin niin vähän.
Lähde:
Lockheart MS et al. Dietary patterns, food groups and myocardial infarction: a case-control study. Br J Nutr. 2007 Aug;98(2):380-7. Abstrakti | Koko tutkimus
26. tammikuuta 2010
11. tammikuuta 2010
Lentokenttien vartaloskannerit saattavat vahingoittaa DNA:ta
Kirjoitin viikko sitten turvaskannereista, jotka aiotaan ottaa käyttöön lentokentillä. Nyt NaturalNews.com-sivuston jutussa arvioidaan, että skannerit saattavat vahingoittaa DNA:ta. Lue koko juttu klikkaamalla tätä.
4. tammikuuta 2010
Lentokenttien turvaskannerit voivat olla terveysriski
Lentokentillä suunnitellaan otettavaksi käyttöön turvaskannereita. Eräs asia, johon ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota on se, että turvaskannerit altistavat ihmiset turhaan röntgensäteilylle. Yksilötasolla riski on pieni, mutta väestötasolla riskit voivat olla merkittäviä. Herääkin kysymys, kyetäänkö skannereiden käytöllä säästämään yhtään ihmishenkiä.
Lisätietoa:
Health fear over new airport scanners.
Radiation risk of airport full body scanners.
Lisätietoa:
Health fear over new airport scanners.
Radiation risk of airport full body scanners.
18. joulukuuta 2009
Tutkimus: kevytlimsat haitallisia munuaisille
Keinotekoisesti makeutetut virvoitusjuomat voivat vahingoittaa munuaisia. Yli 3 000 iäkästä naista käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että vähintään kaksi pullollista kevytlimsoja päivässä juoneilla oli kaksi kertaa suurempi riski munuaisten toiminnan heikkenemiseen.
Tutkimuksen alussa tutkittavien munuaisten toiminta oli normaalia. Kriteerinä pidettiin munuaisten glomerulusten suodatusnopeuden (eGFR) heikkenemistä vähintään 30 prosentilla. Tulokset oli vakioitu muun muassa iän, korkean verenpaineen, diabeteksen, tupakoinnin ja sydäntaudin osalta.
Vastaavaa yhteyttä ei ollut sokerilla makeutetuilla juomilla. Siten voi olettaa, että kevytlimsoissa munuaisille ovat haitallisia niiden sisältämät keinotekoiset makeutusaineet, erityisesti aspartaami.
Toisessa samojen tutkijoiden, Julie Linin ja Gary C. Curhanin, tutkimuksessa myös runsas suolan käyttö yhdistyi tilastollisesti merkitsevästi suurempaan munuaisten toiminnan heikkenemiseen. Sitä vastoin beetakaroteenilla oli suojaavaa vaikutusta. Eniten beetakaroteenia saaneilla oli noin 40 prosenttia vähäisempi riski munuaisten toiminnan heikkenemiseen.
Tulokset julkistettiin hiljattain amerikkalaisessa munuaistutkijoiden kongressissa.
Mitä sitten light-juomien tilalle? Hyviä vaihtoehtoja ovat raikas vesi, vihreä tee tai vaikkapa porkkanamehu. Normaalipainoisen ruokavalioon mahtuu myös lasillinen täystuoremehua päivässä.
Päivitetty lähteiden osalta 12.1.2013.
Lähteet:
Renal Week 2009. The annual meeting of the American Society of Nephrology. Abstraktit SA-PO2751 ja SA-FC342.
Lin J, Curhan GC. Associations of sugar and artificially sweetened soda with albuminuria and kidney function decline in women. Clin J Am Soc Nephrol. 2011 Jan;6(1):160-6.
Tutkimuksen alussa tutkittavien munuaisten toiminta oli normaalia. Kriteerinä pidettiin munuaisten glomerulusten suodatusnopeuden (eGFR) heikkenemistä vähintään 30 prosentilla. Tulokset oli vakioitu muun muassa iän, korkean verenpaineen, diabeteksen, tupakoinnin ja sydäntaudin osalta.
Vastaavaa yhteyttä ei ollut sokerilla makeutetuilla juomilla. Siten voi olettaa, että kevytlimsoissa munuaisille ovat haitallisia niiden sisältämät keinotekoiset makeutusaineet, erityisesti aspartaami.
Toisessa samojen tutkijoiden, Julie Linin ja Gary C. Curhanin, tutkimuksessa myös runsas suolan käyttö yhdistyi tilastollisesti merkitsevästi suurempaan munuaisten toiminnan heikkenemiseen. Sitä vastoin beetakaroteenilla oli suojaavaa vaikutusta. Eniten beetakaroteenia saaneilla oli noin 40 prosenttia vähäisempi riski munuaisten toiminnan heikkenemiseen.
Tulokset julkistettiin hiljattain amerikkalaisessa munuaistutkijoiden kongressissa.
Mitä sitten light-juomien tilalle? Hyviä vaihtoehtoja ovat raikas vesi, vihreä tee tai vaikkapa porkkanamehu. Normaalipainoisen ruokavalioon mahtuu myös lasillinen täystuoremehua päivässä.
Päivitetty lähteiden osalta 12.1.2013.
Lähteet:
Renal Week 2009. The annual meeting of the American Society of Nephrology. Abstraktit SA-PO2751 ja SA-FC342.
Lin J, Curhan GC. Associations of sugar and artificially sweetened soda with albuminuria and kidney function decline in women. Clin J Am Soc Nephrol. 2011 Jan;6(1):160-6.
17. joulukuuta 2009
D-vitamiini hidastaa vanhenemista ja lisää terveitä elinvuosia
"Eri arvioiden mukaan D-vitamiinin riittävällä annostelulla voitaisiin saada 2—5 tervettä elinvuotta lisää", selviää Tampereen yliopiston uusia D-vitamiinitutkimuksia referoivasta tiedotteesta.
Olen jo aiemmin kertonut blogissani, että riittävän D-vitamiinin saannin on osoitettu olevan yhteydessä vähäisempään telomeerien lyhenemiseen. Myös sillä on merkitystä ikääntymisen ehkäisemisessä.
Lähde:
D-vitamiini hidastaa vanhenemista ja lisää terveitä elinvuosia. Tampereen yliopisto.
Olen jo aiemmin kertonut blogissani, että riittävän D-vitamiinin saannin on osoitettu olevan yhteydessä vähäisempään telomeerien lyhenemiseen. Myös sillä on merkitystä ikääntymisen ehkäisemisessä.
Lähde:
D-vitamiini hidastaa vanhenemista ja lisää terveitä elinvuosia. Tampereen yliopisto.
Sianlihan outo imagokampanja
Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt yli neljännesmiljoona euroa valtionavustusta sianlihan imagon parantamiseksi, kertoo YLE Uutiset. Tuen tarkoituksena on ollut muokata sianlihan imagoa "trendikkäämmäksi" ja "terveellisemmäksi".
Verovarojen haaskaaminen sianlihan imagokampanjaan on mielestäni aika outoa, eikä se kestä lähempää eettistä tarkastelua. En innokkaimpien eläinsuojelijoiden tapaan vastusta eläintuotantoa kokonaan. Eläintuotantoon liittyy silti kiistattomia ekologisia ongelmia, joiden vuoksi eläinkunnan tuotteiden menekkiä ei pitäisi varsinaisesti yrittää edistää.
Myöskään terveydelliseltä kannalta katsottuna imagotuki ei kestä lähempää tarkastelua. Suomalaisen ruokavalion puutteena ei ole se, että sianlihaa syötäisiin liian vähän. Ravitsemukselliset ongelmat ovat aivan muualla — esimerkiksi siinä, että vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kasvikunnan proteiinia käytetään liian vähän.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan puolustelu, että valtio maksaa vuosittaista menekinedistämistukea myös maidolle, leivälle ja kasviksille, ei riitä selitykseksi. Verorahoja käytettäessä pitäisi noudattaa budjettikuria ja jakaa rahaa vain sinne, missä siitä on hyötyä.
Jatkossa maataloutta tuettaessa pitäisi ottaa huomioon myös ekologiset ja kansanterveydelliset näkökohdat.
Lähde:
Sikayrittäjille valtionavustusta imagokampanjaan. YLE Uutiset.
Verovarojen haaskaaminen sianlihan imagokampanjaan on mielestäni aika outoa, eikä se kestä lähempää eettistä tarkastelua. En innokkaimpien eläinsuojelijoiden tapaan vastusta eläintuotantoa kokonaan. Eläintuotantoon liittyy silti kiistattomia ekologisia ongelmia, joiden vuoksi eläinkunnan tuotteiden menekkiä ei pitäisi varsinaisesti yrittää edistää.
Myöskään terveydelliseltä kannalta katsottuna imagotuki ei kestä lähempää tarkastelua. Suomalaisen ruokavalion puutteena ei ole se, että sianlihaa syötäisiin liian vähän. Ravitsemukselliset ongelmat ovat aivan muualla — esimerkiksi siinä, että vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kasvikunnan proteiinia käytetään liian vähän.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan puolustelu, että valtio maksaa vuosittaista menekinedistämistukea myös maidolle, leivälle ja kasviksille, ei riitä selitykseksi. Verorahoja käytettäessä pitäisi noudattaa budjettikuria ja jakaa rahaa vain sinne, missä siitä on hyötyä.
Jatkossa maataloutta tuettaessa pitäisi ottaa huomioon myös ekologiset ja kansanterveydelliset näkökohdat.
Lähde:
Sikayrittäjille valtionavustusta imagokampanjaan. YLE Uutiset.
15. joulukuuta 2009
Arvio optimaalisista D-vitamiinitasoista ja tarvittavista annoksista
Uudessa nimekkäiden tutkijoiden tekemässä hyöty-riski-arviossa katsotaan, että terveyden kannalta optimaaliset D-vitamiinitasot ovat välillä 75—110 nmol/l. Ne on saavutettu tutkimuksissa ilman riskiä käyttämällä 45—100 mikrogramman (1 800—4 000 IU) suuruista D-vitamiinilisää päivittäin.
Ravinto ei Suomessa riitä D-vitamiinin lähteeksi, vaan syksystä kevääseen on tarpeen käyttää D-vitamiinilisää. Ja D-vitamiiniahan saa apteekeista, luontaistuotekaupoista ja halvimmalla nettikaupoista, esimerkiksi iHerbistä.
Lähde:
Bischoff-Ferrari HA et al. Benefit-risk assessment of vitamin D supplementation. Osteoporos Int. 2009 Dec 3.
Ravinto ei Suomessa riitä D-vitamiinin lähteeksi, vaan syksystä kevääseen on tarpeen käyttää D-vitamiinilisää. Ja D-vitamiiniahan saa apteekeista, luontaistuotekaupoista ja halvimmalla nettikaupoista, esimerkiksi iHerbistä.
Lähde:
Bischoff-Ferrari HA et al. Benefit-risk assessment of vitamin D supplementation. Osteoporos Int. 2009 Dec 3.
11. joulukuuta 2009
Sikainfluenssa kausi-influenssaa lievempi
"H1N1 kausi-flunssaa lievempi", otsikoi suomalainen Poliklinikka.fi-sivusto tuoreeseen tutkimukseen viitaten.
"PLoS Medicine -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa tutkijat arvioivat, että sikainfluenssakuolemia tulee olemaan Yhdysvalloissa 7 800—29 000 välillä. Jonkinlaisen kuvan tilanteesta saa siitä, kun vertaa lukuja tavalliseen kausi-influenssaan.
Vuosittain kausi-influenssaan kuolee Amerikassa peräti 36 000 ihmistä ja 200 000 joutuu sairaalahoitoon, joten ainakin tähän mennessä näyttää siltä, että sikainfluenssa on jäämässä kausi-influenssaa lievemmäksi."
Suomen Lääkärilehti puolestaan kertoo etusivullaan julkaisemassa uutisessa WHO:n pandemiajulistuksen riippumattomuutta epäiltävän.
Lue lisää:
H1N1 kausi-flunssaa lievempi. Poliklinikka.fi
Pandemiajulistuksen riippumattomuutta epäillään. Suomen Lääkärilehti
"PLoS Medicine -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa tutkijat arvioivat, että sikainfluenssakuolemia tulee olemaan Yhdysvalloissa 7 800—29 000 välillä. Jonkinlaisen kuvan tilanteesta saa siitä, kun vertaa lukuja tavalliseen kausi-influenssaan.
Vuosittain kausi-influenssaan kuolee Amerikassa peräti 36 000 ihmistä ja 200 000 joutuu sairaalahoitoon, joten ainakin tähän mennessä näyttää siltä, että sikainfluenssa on jäämässä kausi-influenssaa lievemmäksi."
Suomen Lääkärilehti puolestaan kertoo etusivullaan julkaisemassa uutisessa WHO:n pandemiajulistuksen riippumattomuutta epäiltävän.
Lue lisää:
H1N1 kausi-flunssaa lievempi. Poliklinikka.fi
Pandemiajulistuksen riippumattomuutta epäillään. Suomen Lääkärilehti
10. joulukuuta 2009
Virallinen suhtautuminen vitamiineihin muuttumassa
Virallisissa suosituksissa eri puolilla maailmaa on yleisesti asennoiduttu vitamiineihin niin, että ne tulee saada ruokavaliosta. Näin Suomessakin. Suhtautuminen on nyt muuttumassa ainakin Yhdysvalloissa.
Maan ruoka- ja elintarviketurvallisuusvirasto FDA on kuluttajia varten laatimassaan ohjeessa katsonut, että vitamiinilisät voivat olla hyödyllisiä ja että on monia hyviä syitä, joiden vuoksi niiden käyttöä kannattaa harkita.
"Ravintolisät voivat olla hyödyllisiä, kun ne täyttävät jonkin tietyn tunnistetun ravintoainetarpeen, jota ei voida täyttää ruoalla", sanoi FDA:n ravintolisistä vastaavan osaston johtaja Barbara Schneeman.
FDA:n kannanotto osoittaa muutosta virallisessa suhtautumisessa. Pohjoismaiset viranomaiset ovat perinteisesti seuranneet Yhdysvaltoja. Siten voi ounastella, että suhtautuminen lisävitamiinien ja ravintolisien perusteltuun käyttöön tulee vähitellen muuttumaan myös Suomessa.
Lähde:
Vitamins can be useful, says FDA. NutraIngredients-USA.
Maan ruoka- ja elintarviketurvallisuusvirasto FDA on kuluttajia varten laatimassaan ohjeessa katsonut, että vitamiinilisät voivat olla hyödyllisiä ja että on monia hyviä syitä, joiden vuoksi niiden käyttöä kannattaa harkita.
"Ravintolisät voivat olla hyödyllisiä, kun ne täyttävät jonkin tietyn tunnistetun ravintoainetarpeen, jota ei voida täyttää ruoalla", sanoi FDA:n ravintolisistä vastaavan osaston johtaja Barbara Schneeman.
FDA:n kannanotto osoittaa muutosta virallisessa suhtautumisessa. Pohjoismaiset viranomaiset ovat perinteisesti seuranneet Yhdysvaltoja. Siten voi ounastella, että suhtautuminen lisävitamiinien ja ravintolisien perusteltuun käyttöön tulee vähitellen muuttumaan myös Suomessa.
Lähde:
Vitamins can be useful, says FDA. NutraIngredients-USA.
9. joulukuuta 2009
Transrasvaa ei margariineissa juuri ole
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on tutkinut suomalaisia margariineja ja rasvalevitteitä. Se ei löytänyt niistä mainittavia määriä haitallista transrasvaa. Yli puolesta näytteitä ei löytynyt sitä lainkaan. Lopuissa näytteitä oli enimmillään 0,5 prosenttia transrasvaa. Lue koko Eviran tiedote klikkaamalla tätä.
3. joulukuuta 2009
Aviisin asiantuntevat D-vitamiini-artikkelit
D-vitamiini on edelleen kuuma aihe. Mikäli aihe kiinnostaa, käykääpä lukemassa asiasta Tampereen ylioppilaslehdessä Aviisissa julkaistut lyhyet artikkelit. Jutuissa on emeritusprofessori Pentti Tuohimaan, ravitsemustieteen dosentti Christel Lamberg-Allardtin ja D-vitamiinin hyödyistä netissä aktiivisesti puhuneen Jouni 'Neonomide' Karhun näkemyksiä asiasta. Kannattaa huomata myös juttujen jälkeen kirjoitetut monet hyvätasoiset kommentit.Näistäkin kirjoituksista käy epäsuorasti ilmi, että pohjoisamerikkalaisten ja eurooppalaisten D-vitamiinitutkijoiden välillä on tietty ristiriita. Siinä missä pohjoisamerikkalaiset yleensä katsovat, että D-vitamiinisuosituksia pitäisi nostaa rohkeasti ja melko paljon, eurooppalaiset D-vitamiinitutkijat ovat paljon varovaisempia.
Luultavasti erot johtuvat siitä, että eurooppalaiset tutkijat odottavat tiukkoja annos-vaste-tutkimuksia. Amerikkalaiset ovat pragmaattisempia ja katsovat, että jo olemassa olevien tutkimusten pohjalta on syytä tehdä käytännöllisiä johtopäätöksiä. Syitä siihen, miksi D-vitamiinisuositusten nostamisessa vitkastellaan, pohditaan laajasti artikkelissa 'Why governments are selling Vitamin D short'. Juttu julkaistiin lokakuussa Financial Timesissa.
Olen monien muiden tapaan sillä kannalla, että olisi jo korkea aika tehdä tervejärkisiä johtopäätöksiä olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta. Yhdysvaltalainen D-vitamiini- ja kalsiumtutkija, lääketieteen professori Robert P. Heaney katsoo, että aikuisten suositus tulisi nostaa välittömästi 50 mikrogrammaan päivässä. Minusta se on hyvä ehdotus.
Onko D-vitamiini ihmelääke? Aviisi 16/2009.
30. marraskuuta 2009
"Superfoodit" — turhaa intoilua vai terveyden pelastajia?
"Superfoodit" on suomen kieleen hiljattain ujutettu termi, jolla tarkoitetaan tiettyjä eksoottisia ja kalliita ruokia. Nimitystä käytetään muun muassa monilla nettisivuilla, joilla näitä tuotteita kaupataan. Termin lanseeraamisen taustalla on mitä ilmeisimmin se, että nämä ruoat halutaan saada näyttämään jotenkin hohdokkailta.
Silti ainakin minusta "superfoods" on pelkästään suomen kieleen sopimaton anglismi, ja sen käyttö kalskahtaa hieman junttimaiselta ja sivistymättömältä.
"Superfoodeihin" luetaan tavallisesti sellaisia eksoottisia ruoka-aineita kuin gojimarjat, macajauhe, inkamarja (oikeammin ananaskirsikka), kaakaorouhe, kaakaovoi ja agavesiirappi. Näitä on luonnehdittu ruuiksi, joiden ravintoainetiheys olisi mahdollisimman korkea ja joissa olisi enemmän antioksidantteja kuin muissa ruuissa. Näillä perustein on annettu ymmärtää, että "superfoodit" tai superruuat olisivat muita ruoka-aineita terveellisempiä.
Ei ole kuitenkaan mitään näyttöä siitä, että nämä monesti Etelä-Amerikasta ja Kiinasta tuodut ruoka-aineet olisivat sen terveellisempiä kuin vaikkapa kotoisat mustikat, lehtikaali, pinaatti tai lohi. En ole myöskään vakuuttunut siitä, että kylmäpuristetun rypsiöljyn tai neitsytoliiviöljyn osittainenkaan korvaaminen kaakaovoilla tai kookosrasvalla muuttaisi ruokavaliota yhtään terveellisemmäksi. Todennäköisesti kävisi pikemminkin päinvastoin.
Superfoods-nimitys vaikuttaa lähinnä kauppamiesten lanseeraukselta ja hyvältä bisnekseltä. Internetiin on noussut näitä ruokia kauppaavia nettiliikkeitä kuin sieniä sateella. Eikä ihme, sillä esimerkiksi acai-jauhe maksaa 192 euroa kilo ja gojimarjoista joutuu pulittamaan pahimmillaan 75 euroa kilo (plus postikulut).
Ruokavaliovillitykset menevät ja tulevat
Olen ollut kiinnostunut terveellisestä ravinnosta noin 30 vuoden ajan. Tänä aikana olen ehtinyt nähdä erilaisia ruokavalioihin ja ravintolisiin liittyneitä villityksiä, joihin aina jotkut ovat hurahtaneet. Muoti-ilmiöitä ovat olleet esimerkiksi Herbalife-tuotteet, veriryhmädieetti, vehnänorasjauhe, nonihedelmä, ternimaitokapselit, aloe vera, sinivihreä levä, spelt, ruususuola, valoravinto, pH-ruokavalio, kolloidinen hopea ja ionisoitu vesi.
Yhteistä useimmille näistä markkinoiduista ilmiöistä on se, että niihin liittyy pienten piirien kaupallisia intressejä. Jotkut ovat pyrkineet tekemään niillä rahaa, ja monia on myyty esimerkiksi verkostomarkkinoinnin välityksellä.
Ihmiset lähtevät näihin ruokavalio- ja ravintolisähypetyksiin mukaan, koska maallikot kaipaavat yksinkertaisia patenttiratkaisuja. On helpompaa ostaa pari pussia "superfoodeja" kuin yrittää hahmottaa, millainen on ruokavalion terveellinen kokonaisuus. Suureen yleisöön uppoavat kuin häkä sellaiset ruokavaliot, jotka perustuvat pelkästään yhteen selittävään tekijään (esim. veriryhmä, happo-emästasapaino, hiilihydraattien vähentäminen).
"Superfoodit" eivät silti ole kokonaan humpuukia, mutta pitäisin järkevämpänä niiden käyttöä yksilölliseen harkintaan perustuen. Olisi hyvä, jos näiden ruokien markkinoijat toisivat esille tutkimusnäyttöä siitä, mihin erityisiin oireisiin ja sairauksiin nämä ruuat voivat mahdollisesti tuoda helpotusta. Esimerkiksi gojimarjojen ja macajauheen käytölle voi joillakin ihmisillä hyvinkin olla perusteita.
Yleisesti ottaen tavalliset ihmiset saavat antioksidanttinsa paljon halvemmalla ja helpommin tavallisten ruokakauppojen ruuista. Suosittelenkin käyttämään enemmän esimerkiksi punasipulia, kotimaisia marjoja, saksanpähkinöitä, yrttimausteita, vihreää teetä ja tummaa suklaata. Myös omenien ja sitrushedelmien flavonoidit ovat terveydelle merkittäviä.
Silti ainakin minusta "superfoods" on pelkästään suomen kieleen sopimaton anglismi, ja sen käyttö kalskahtaa hieman junttimaiselta ja sivistymättömältä.
"Superfoodeihin" luetaan tavallisesti sellaisia eksoottisia ruoka-aineita kuin gojimarjat, macajauhe, inkamarja (oikeammin ananaskirsikka), kaakaorouhe, kaakaovoi ja agavesiirappi. Näitä on luonnehdittu ruuiksi, joiden ravintoainetiheys olisi mahdollisimman korkea ja joissa olisi enemmän antioksidantteja kuin muissa ruuissa. Näillä perustein on annettu ymmärtää, että "superfoodit" tai superruuat olisivat muita ruoka-aineita terveellisempiä.
Ei ole kuitenkaan mitään näyttöä siitä, että nämä monesti Etelä-Amerikasta ja Kiinasta tuodut ruoka-aineet olisivat sen terveellisempiä kuin vaikkapa kotoisat mustikat, lehtikaali, pinaatti tai lohi. En ole myöskään vakuuttunut siitä, että kylmäpuristetun rypsiöljyn tai neitsytoliiviöljyn osittainenkaan korvaaminen kaakaovoilla tai kookosrasvalla muuttaisi ruokavaliota yhtään terveellisemmäksi. Todennäköisesti kävisi pikemminkin päinvastoin.
Superfoods-nimitys vaikuttaa lähinnä kauppamiesten lanseeraukselta ja hyvältä bisnekseltä. Internetiin on noussut näitä ruokia kauppaavia nettiliikkeitä kuin sieniä sateella. Eikä ihme, sillä esimerkiksi acai-jauhe maksaa 192 euroa kilo ja gojimarjoista joutuu pulittamaan pahimmillaan 75 euroa kilo (plus postikulut).
Ruokavaliovillitykset menevät ja tulevat
Olen ollut kiinnostunut terveellisestä ravinnosta noin 30 vuoden ajan. Tänä aikana olen ehtinyt nähdä erilaisia ruokavalioihin ja ravintolisiin liittyneitä villityksiä, joihin aina jotkut ovat hurahtaneet. Muoti-ilmiöitä ovat olleet esimerkiksi Herbalife-tuotteet, veriryhmädieetti, vehnänorasjauhe, nonihedelmä, ternimaitokapselit, aloe vera, sinivihreä levä, spelt, ruususuola, valoravinto, pH-ruokavalio, kolloidinen hopea ja ionisoitu vesi.
Yhteistä useimmille näistä markkinoiduista ilmiöistä on se, että niihin liittyy pienten piirien kaupallisia intressejä. Jotkut ovat pyrkineet tekemään niillä rahaa, ja monia on myyty esimerkiksi verkostomarkkinoinnin välityksellä.
Ihmiset lähtevät näihin ruokavalio- ja ravintolisähypetyksiin mukaan, koska maallikot kaipaavat yksinkertaisia patenttiratkaisuja. On helpompaa ostaa pari pussia "superfoodeja" kuin yrittää hahmottaa, millainen on ruokavalion terveellinen kokonaisuus. Suureen yleisöön uppoavat kuin häkä sellaiset ruokavaliot, jotka perustuvat pelkästään yhteen selittävään tekijään (esim. veriryhmä, happo-emästasapaino, hiilihydraattien vähentäminen).
"Superfoodit" eivät silti ole kokonaan humpuukia, mutta pitäisin järkevämpänä niiden käyttöä yksilölliseen harkintaan perustuen. Olisi hyvä, jos näiden ruokien markkinoijat toisivat esille tutkimusnäyttöä siitä, mihin erityisiin oireisiin ja sairauksiin nämä ruuat voivat mahdollisesti tuoda helpotusta. Esimerkiksi gojimarjojen ja macajauheen käytölle voi joillakin ihmisillä hyvinkin olla perusteita.
Yleisesti ottaen tavalliset ihmiset saavat antioksidanttinsa paljon halvemmalla ja helpommin tavallisten ruokakauppojen ruuista. Suosittelenkin käyttämään enemmän esimerkiksi punasipulia, kotimaisia marjoja, saksanpähkinöitä, yrttimausteita, vihreää teetä ja tummaa suklaata. Myös omenien ja sitrushedelmien flavonoidit ovat terveydelle merkittäviä.
27. marraskuuta 2009
Finelin hyödyistä ja heikkouksista
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki, jossa jokainen voi kätevästi tarkistaa ruoka-aineiden sisältämien ravintoaineiden määrän. Suomalaisille sivustossa on erityisen hyödyllistä suomen- tai ruotsinkielisyyden lisäksi se, että useiden elintarvikkeiden tiedot perustuvat tosiasiallisiin suomalaisista elintarvikkeista mitattuihin analyysituloksiin.
Finelissä on myös näppärä Ruokakori-toiminto, jonne voi syöttää päivän aikana syömänsä ruuat ja jossa voi antaa ohjelman laskea niistä saadut ravintoainemäärät.
Ja sitten heikkouksiin. Niistä ikävin on se, että Finelin tietoja ei korjata edes silloin kun niiden virheellisyydestä on huomautettu. Esimerkiksi tietokannassa on elintarvikekummajainen "merilevä spirulina". Kummajainen se on sen vuoksi, että spirulina ei ole merilevä, vaan lammissa kasvatettu makean veden mikrolevä. Finelin ilmoittama "merilevä spirulinan" jodimäärä (36 000 mcg/ 100g) vastaa tanskalaisen tietokannan kombu-merilevälle ilmoittamaa määrää. (Spirulinassa on nettilähteiden mukaan jodia vain noin 40 mcg/ 100 g, joka on todennäköisemmin lähempänä oikeaa kuin Finelin ilmoittama tieto. Myös nori-merilevän jodipitoisuus on melko alhainen.)
Finelissä on myös näppärä Ruokakori-toiminto, jonne voi syöttää päivän aikana syömänsä ruuat ja jossa voi antaa ohjelman laskea niistä saadut ravintoainemäärät.
Ja sitten heikkouksiin. Niistä ikävin on se, että Finelin tietoja ei korjata edes silloin kun niiden virheellisyydestä on huomautettu. Esimerkiksi tietokannassa on elintarvikekummajainen "merilevä spirulina". Kummajainen se on sen vuoksi, että spirulina ei ole merilevä, vaan lammissa kasvatettu makean veden mikrolevä. Finelin ilmoittama "merilevä spirulinan" jodimäärä (36 000 mcg/ 100g) vastaa tanskalaisen tietokannan kombu-merilevälle ilmoittamaa määrää. (Spirulinassa on nettilähteiden mukaan jodia vain noin 40 mcg/ 100 g, joka on todennäköisemmin lähempänä oikeaa kuin Finelin ilmoittama tieto. Myös nori-merilevän jodipitoisuus on melko alhainen.)
24. marraskuuta 2009
Ubikinoni vähentää tuntuvasti sydäntapausten määrää
Ubikinoni (CoQ10) on vitamiinin kaltainen aine ja rasvaliukoinen antioksidantti, jota käytetään yleisesti ravintolisänä. Se ehkäisee vanhenemismuutoksia, ihon rypistymistä ja LDL-kolesterolin hapettumista. Ubikinoni tuottaa energiaa muun muassa sydän- ja aivosoluille, joita se suojaa sairastumisilta ja rappeutumiselta.
Ubikinonia suositellaan etenkin statiinilääkitystä käyttäville potilaille, koska statiinilääkitys alentaa elimistön ubikinonipitoisuuksia, jotka voidaan ubikinonilisällä jälleen korjata normaaleiksi.
Ubikinoni vähentää sydäntapausten, kuten sydäninfarktien ja sydänkuolemien määrää, kuten muutama vuosi sitten tehty satunnaistettu, sokkoutettu ja kontrolloitu tutkimus osoittaa. Tutkimusryhmään kuuluneet olivat vastikään sydäninfarktin saaneita potilaita, jotka käyttivät päivittäin 120 milligramman ubikinonilisää. Vertailuryhmä, joka myös koostui vastaavista sydäninfarktin saaneista potilaista, käytti B-vitamiinilisää.
Vuoden seurannan jälkeen havaittiin, että ubikinonia käyttäneillä sydäntapausten määrä oli peräti 45 prosenttia alempi kuin vertailuryhmässä. Kun ubikinoniryhmässä noin neljänneksellä oli uusia sydäntapauksia, niitä oli vertailuryhmässä lähes joka toisella.
Plasman E-vitamiinin määrä sekä hyvä HDL-kolesteroli kohosivat ubikinonilisää käyttäneillä. Sen sijaan rasvojen hapettumiseen ja vapaisiin radikaaleihin liittyvien aineiden (tiobarbituurihappo-reaktiiviset aineet, malondialdehydi, dieenikonjugaatit) määrä aleni ubikinonia saaneilla. Sitä käyttäneet tunsivat myös paljon vähemmän väsymystä kuin vertailuryhmäläiset.
Muissa tutkimuksissa on lisäksi osoitettu, että ubikinonilisä alentaa hyvin verenpainetta. Ubikinonilisä alentaa systolista verenpainetta jopa 17 elohopeamillimetriä ja diastolista verenpainetta jopa 10 mmHg ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
Tavallisesti käytetyt annokset ovat 60-120 milligrammaa päivässä sydänsairaille, mutta terveille ubikinonitasojen ylläpitämiseen riittää mielestäni 30 milligrammaa päivässä. Lisätietoa kaipaaville suosittelen tohtori Tolosen asiantuntevaa artikkelia ubikinonista (alla). Siinä kerrotaan myös ubikinonin muista hyödyistä.
Lähteitä ja lisätietoa:
Effect of coenzyme Q10 on risk of atherosclerosis in patients with recent myocardial infarction.
Coenzyme Q10 in the treatment of hypertension: a meta-analysis of the clinical trials.
Ubikinoni (Koentsyymi Q10). Tri Tolonen.
Ubikinonia suositellaan etenkin statiinilääkitystä käyttäville potilaille, koska statiinilääkitys alentaa elimistön ubikinonipitoisuuksia, jotka voidaan ubikinonilisällä jälleen korjata normaaleiksi.
Ubikinoni vähentää sydäntapausten, kuten sydäninfarktien ja sydänkuolemien määrää, kuten muutama vuosi sitten tehty satunnaistettu, sokkoutettu ja kontrolloitu tutkimus osoittaa. Tutkimusryhmään kuuluneet olivat vastikään sydäninfarktin saaneita potilaita, jotka käyttivät päivittäin 120 milligramman ubikinonilisää. Vertailuryhmä, joka myös koostui vastaavista sydäninfarktin saaneista potilaista, käytti B-vitamiinilisää.
Vuoden seurannan jälkeen havaittiin, että ubikinonia käyttäneillä sydäntapausten määrä oli peräti 45 prosenttia alempi kuin vertailuryhmässä. Kun ubikinoniryhmässä noin neljänneksellä oli uusia sydäntapauksia, niitä oli vertailuryhmässä lähes joka toisella.
Plasman E-vitamiinin määrä sekä hyvä HDL-kolesteroli kohosivat ubikinonilisää käyttäneillä. Sen sijaan rasvojen hapettumiseen ja vapaisiin radikaaleihin liittyvien aineiden (tiobarbituurihappo-reaktiiviset aineet, malondialdehydi, dieenikonjugaatit) määrä aleni ubikinonia saaneilla. Sitä käyttäneet tunsivat myös paljon vähemmän väsymystä kuin vertailuryhmäläiset.
Muissa tutkimuksissa on lisäksi osoitettu, että ubikinonilisä alentaa hyvin verenpainetta. Ubikinonilisä alentaa systolista verenpainetta jopa 17 elohopeamillimetriä ja diastolista verenpainetta jopa 10 mmHg ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
Tavallisesti käytetyt annokset ovat 60-120 milligrammaa päivässä sydänsairaille, mutta terveille ubikinonitasojen ylläpitämiseen riittää mielestäni 30 milligrammaa päivässä. Lisätietoa kaipaaville suosittelen tohtori Tolosen asiantuntevaa artikkelia ubikinonista (alla). Siinä kerrotaan myös ubikinonin muista hyödyistä.
Lähteitä ja lisätietoa:
Effect of coenzyme Q10 on risk of atherosclerosis in patients with recent myocardial infarction.
Coenzyme Q10 in the treatment of hypertension: a meta-analysis of the clinical trials.
Ubikinoni (Koentsyymi Q10). Tri Tolonen.
18. marraskuuta 2009
Worldwatch-instituutti: kotieläintuotannon osuus kasvihuonekaasuista on puolet
Worldwatch-instituutin tuoreen raportin mukaan kotieläintuotannon ilmastovaikutuksia on aiemmin aliarvioitu. Uusissa laskelmissaan instituutti on tullut siihen tulokseen, että kotieläintuotannon osuus on peräti 51 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
Aiemmassa FAOn raportissa arvioitiin, että kotieläintuotannon osuus globaalista lämpenemisvaikutuksesta on 18 prosenttia, mikä on enemmän kuin liikenteen osuus maailmanlaajuisesti. FAOn laskelmien mukaan kotieläintuotanto aiheutti 9 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, 37 prosenttia metaanipäästöistä ja 65 prosenttia typpioksidin päästöistä.
Lukujen täsmällisyydestä ei ole varmuutta. On kuitenkin selvää, että korvaamalla lihansyöntiä ainakin osittain kasvikunnan proteiinilla — tofulla, pavuilla, linsseillä ja pähkinöillä — voidaan kasvihuonekaasujen muodostumista vähentää merkittävästi. Suurimmalle osalle länsimaiden ihmistä tällainen muutos olisi myös terveellinen.
Lähteet:
Livestock and Climate Change. The Worldwatch Institute.
Livestock's Long Shadow. FAO 2006.
Aiemmassa FAOn raportissa arvioitiin, että kotieläintuotannon osuus globaalista lämpenemisvaikutuksesta on 18 prosenttia, mikä on enemmän kuin liikenteen osuus maailmanlaajuisesti. FAOn laskelmien mukaan kotieläintuotanto aiheutti 9 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, 37 prosenttia metaanipäästöistä ja 65 prosenttia typpioksidin päästöistä.
Lukujen täsmällisyydestä ei ole varmuutta. On kuitenkin selvää, että korvaamalla lihansyöntiä ainakin osittain kasvikunnan proteiinilla — tofulla, pavuilla, linsseillä ja pähkinöillä — voidaan kasvihuonekaasujen muodostumista vähentää merkittävästi. Suurimmalle osalle länsimaiden ihmistä tällainen muutos olisi myös terveellinen.
Lähteet:
Livestock and Climate Change. The Worldwatch Institute.
Livestock's Long Shadow. FAO 2006.
Meditaatio voi lähes puolittaa sydänkuolleisuuden
Yhdysvaltain Sydänliiton kokouksessa julkistettujen tulosten mukaan sydänsairailla, jotka harrastavat meditaatiota säännöllisesti, voi olla huomattavasti pienempi kuolemanriski.
Noin kahtasataa amerikkalaista oli pyydetty joko tekemään elämäntapamuutoksia tai meditoimaan 20 minuutin ajan kahdesti päivässä. Yhdeksän vuoden seurannan jälkeen meditaatioryhmän yhdistetty kuolemantapausten, sydänkohtausten ja aivohalvausten määrä oli 47 prosenttia alempi, BBC:n uutiset kertovat.
Osaltaan tuloksia selittää se, että vain harvat elämäntapamuutosten ryhmään kuuluneista pystyivät pysyvästi muuttamaan elintapojaan. Sen sijaan meditaatioryhmään kuuluneista 80 prosenttia mietiskeli ainakin kerran päivässä vielä yhdeksän vuoden jälkeenkin.
Lähde:
Meditation 'eases heart disease'. BBC News.
Noin kahtasataa amerikkalaista oli pyydetty joko tekemään elämäntapamuutoksia tai meditoimaan 20 minuutin ajan kahdesti päivässä. Yhdeksän vuoden seurannan jälkeen meditaatioryhmän yhdistetty kuolemantapausten, sydänkohtausten ja aivohalvausten määrä oli 47 prosenttia alempi, BBC:n uutiset kertovat.
Osaltaan tuloksia selittää se, että vain harvat elämäntapamuutosten ryhmään kuuluneista pystyivät pysyvästi muuttamaan elintapojaan. Sen sijaan meditaatioryhmään kuuluneista 80 prosenttia mietiskeli ainakin kerran päivässä vielä yhdeksän vuoden jälkeenkin.
Lähde:
Meditation 'eases heart disease'. BBC News.
16. marraskuuta 2009
Google Trends sen tietää: Välimeren ruokavalio on yhä suositumpi
Google Trends -haku "Mediterranean diet", 16.11.2009
Välimeren ruokavaliota koskevan tutkimustiedon lisääntyessä sen suosio maailmalla kasvaa, kuten Google Trends yllä lahjomattomasti kertoo.
Välimeren ruokavalio on tunnetusti sydämelle terveellinen, mutta se toimii hyvin myös painonhallinnassa ja auttaa ehkäisemään diabetesta ja silmänpohjan ikärappeumaa. Lisäksi se vähentää masennuksen riskiä, auttaa kognitiivisen tason säilyttämisessä ja pienentää Alzheimerin taudin riskiä. Eikä siinä kaikki: Välimeren ruokavalio alentaa myös aivohalvauksen riskiä, vähentää kaikista syistä johtuvaa kuolleisuutta ja hieman syöpäkuolleisuuttakin.
Mielenkiintoista Välimeren ruokavaliossa on myös se, että se on hyvin sovellettavissa muihin kulttuureihin. Sitä on voitu noudattaa eri puolilla maailmaa ja aina se on osoittautunut terveelliseksi.
Välimeren ruokavaliota koskevaa tutkimustietoa:
Sofi F et al. Adherence to Mediterranean diet and health status: meta-analysis. BMJ. 2008 Sep 11;337:a1344.
Mitrou PN et al. Mediterranean dietary pattern and prediction of all-cause mortality in a US population: results from the NIH-AARP Diet and Health Study. Arch Intern Med. 2007 Dec 10;167(22):2461-8.
Estruch R et al. Effects of a Mediterranean-style diet on cardiovascular risk factors: a randomized trial. Ann Intern Med. 2006 Jul 4;145(1):1-11.
Knoops KT et al. Mediterranean diet, lifestyle factors, and 10-year mortality in elderly European men and women: the HALE project. JAMA. 2004 Sep 22;292(12):1433-9.
Esposito K et al. Effect of a Mediterranean-style diet on endothelial dysfunction and markers of vascular inflammation in the metabolic syndrome: a randomized trial. JAMA. 2004 Sep 22;292(12):1440-6.
Simopoulos AP. The traditional diet of Greece and cancer. Eur J Cancer Prev. 2004 Jun;13(3):219-30.
Trichopoulou A, Costacou T, Bamia C, et al. Adherence to a Mediterranean diet and Survival in a Greek Population. The New England Journal of Medicine. 2003;348:2599-2608.
Kouris-Blazos A. Are the advantages of the Mediterranean diet transferable to other populations? A cohort study in Melbourne, Australia. Br J Nutr. 1999 Jul;82(1):57-61.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
