1. marraskuuta 2010

Artikkeli D-vitamiinista

D-vitamiini on taas ajankohtainen, koska sitä ei enää tähän vuodenaikaan muodostu ihossa auringonvalon vaikutuksesta. YLEn ohjelma Uuden Mustan nettisivuilla on nyt ilmestynyt uusi juttuni aiheesta. Tavallista perusteellisemmassa artikkelissa kerron olennaisimpia tietoja D-vitamiinista ja annan ohjeita esimerkiksi siitä, paljonko sitä pitäisi nauttia. Käy lukemassa tätä klikkaamalla, jos aihe kiinnostaa.

17 kommenttia:

  1. Kiitos kattavasta, asiantuntevasta ja ennenkaikkea järkevästä d-vitamiinijutusta. Ne tuntuvat olevan aika harvassa, nyt kun asia on niin kovasti tapetilla :) En jaksa lukea enää yhtään salaliittoteoria-juttua!

    VastaaPoista
  2. Juille,

    Kiva kuulla, että pidit jutusta. Yritän tosiaan neuvoissani olla järkevä.

    VastaaPoista
  3. Komppaan Juillea, harvinaisen mukava ja täyspäinen juttu - verrattuna esimerkiksi hesarin eiliseen juttuun, jossa toisaalta sanotaan, että joka toinen kärsii puutoksesta, mutta heti perään siteerataan virallisia suosituksia ja pelotellaan yliannostuksen aiheuttavan syöpää.

    Olisi vaikka ihan saanut jäädä tekemättä se juttu - ei aiheuta kuin hämmennystä ihmisten keskuudessa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos, hyvä kirjoitus D-vitamiinista, kevyesti Top viiden joukkoon mitä olen suomeksi lukenut. Lähti promokierrokselle ! ^^

    VastaaPoista
  5. Juppejänis ja Neonomide,

    Kiva kuulla. Kiitos myös Neonomidelle linkittämisestä juttuun Tiede-lehden foorumilla.

    VastaaPoista
  6. Erinomaisen hyvä juttu. Kiitos siitä.

    VastaaPoista
  7. Kerrankin on syytä kehua sinua, Juhana! Hyvä Juhana, jatka samaan malliin :)

    Professori Tuohimaa kovin varoittelee yliannostuksesta ja että se aiheuttaisi eturauhassyöpää ym. Onko kellään tiedossa mihin yleensä niin viisaan Tuohimaan kanta perustuu? Onko jotain tutkimusta tms.?

    FatFan

    VastaaPoista
  8. OMA,

    Kiitos!


    FatFan,

    Kiitos myös. Tuohimaa tukeutunee kannassaan erityisesti hänen yhteen omaan epidemiologiseen tutkimukseensa, jossa sekä alle 19 nmol/l että yli 80 nmol/l kalsidiolitasot olivat yhteydessä suurempaan eturauhassyöpäriskiin. Kanadalainen arvostettu D-vitamiinitutkija Reinhold Vieth on kuitenkin hyvin selvittänyt, että Tuohimaan tulos johtuu todennäköisesti suuresta D-vitamiinitasojen kausivaihtelusta Pohjoismaissa. Vaihtelu on suurinta niillä, joilla on kesällä korkeimmat tasot.

    Ajatellen juuri D-vitamiinitasojen suurta kausivaihtelua, on kovin outoa, että juuri Tuohimaa suhtautuu pidättyväisesti D-vitamiinilisien käyttöön. D-vitamiinilisien riittävällä käytöllähän nimenomaan voidaan tasoittaa runsasta kausivaihtelua ja siten vähentää eturauhassyöpäriskiä.

    VastaaPoista
  9. Kirjoitit, että D-vitamiinin lähteenä ei pidä käyttää kalanmaksaöljyä, koska se sisältää niin runsaasti A-vitamiinia, että se voi heikentää luustoa.

    Käyttämäni Möllerin kalanmaksaöljyn A-vitamiinimäärää on laskettu. Se sisältää nykyään per 5 ml:

    DHA 600 mg
    EPA 400 mg
    D3-vitamiini 10 mikrog
    A-vitamiini 250 mikrog
    E-vitamiini 10 mikrog

    Onko tuo A-vitamiinin määrä edelleen niin korkea, ettei sitä kannata syödä?

    Kiitos taas mielenkiintoisesta kirjoituksesta!

    VastaaPoista
  10. Sahrami,

    Tuossa kalanmaksaöljyssä on edelleen liikaa A-vitamiinia suhteessa D-vitamiiniin. Retinolin päiväsaannin tulisi mielestäni pysyä haarukassa 500-1000 mcg/päivä, ruoasta saatu retinoli mukaan luettuna.(Beetakaroteeni on asia erikseen ja sitä en laske tähän mukaan.)

    VastaaPoista
  11. Terve,

    Asiallista asiaa D-vitamiinista sinänsä, mutta pitäisi herätä kysymys, miksi puute on saanut pandemian luonteen? Vastaus tulee ruoan tuotannosta. Kasvinviljelyssä on tiedetty jo vuosikymmeniä, että liika fosfori estää kalsiumin imeytymistä (liittää kalsiumatomit ryppääksi, joka ei läpäise soluseinämää) Sama prosessi tapahtuu myös ihmisellä, joten se, minkä pitäisi mennä luustoon, jää usein verisuoniin kokkareiksi. D-vitamiini pienentää haittoja, mutta ei poista niitä. Fosforiahan on ravinnossa 4 kertaa yli tarpeen. Vastaava ilmiö typpilannoituksen kohdalla on todistettu tutkimuksella, jossa Alzheimerin ja Parkinsonin taudit käytännössä vasta tulivat keinolannoituksen jälkeen ja USA:ssa 150 henkilöä 100 000 asukasta kohti kuolee tänä päivänä Alzheimeriin. Jos tutkimuksessa olisi ollut mukana muut autoimmuunisairaudet, myös näihin olisi löydetty poikkeuksellisen vahva korrelaatio. Ei todellakaan ole sattumaa, että amerikkalaiset ovat tänään maailmanhistorian sairain kansa. Koko tämän päivän ongelmavyyhti on pellolta peräisin. Kun lääkärit yrittävät paikata siellä tehtyjä virheitä, heillä ei ole mitään mahdollisuuksia onnistua pitkässä juoksussa. Tulemme syömään itsemme hengiltä, ellei viljelytapaa muuteta.

    T: Timo I

    VastaaPoista
  12. Timo,

    Kiitos kommentista. D-vitamiinin puutos on pandemia ennen kaikkea sen vuoksi, että aurinkoa vältellään siihen verrattuna, mihin olemme evolutiivisesti tottuneet lähellä päiväntasaajaa.

    Sinänsä on totta, että länsimaiset ruokavaliot sisältävät hieman liikaa fosforia ajatellen esimerkiksi luustoa, mutta en pidä sitä kovin isona ravitsemuksellisena ongelmana.

    VastaaPoista
  13. Mitä mieltä olet haimasyövän ja D-vitamiinin mahdollisesta yhteydestä?

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21072578

    VastaaPoista
  14. Jan,

    Kiitos kommentista. D-vitamiinin ja haimasyövän yhteyttä on epäilty aiemminkin, mutta sitä on selitetty kalanmaksaöljyn käytöllä. Sehän sisältää erittäin paljon retinolia, joka toimii D-vitamiinin vastavaikuttajana. Linkittämässäsi tutkimuksessa tulokset oli kuitenkin vakioitu retinolin osalta, joten se ei voi olla siinä selitys. Palaan asiaan selvitettyäni sitä.

    VastaaPoista
  15. Jan,

    On syytä epäillä linkittämäsi tutkimuksen virheellisyyttä, koska kahdessa aiemmassa kohorttitutkimuksessa D-vitamiini on vähentänyt haimasyövän riskiä.

    http://cebp.aacrjournals.org/content/15/9/1688.abstract

    Alla olevan tutkimuksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että D-vitamiinsupplementaatiossa kannattaa noudattaa jonkinlaista malttia, sillä yli 100 nmol/l tasot näyttävät yhdistyvän korkeampaan haimasyövän riskiin.

    http://aje.oxfordjournals.org/content/172/1/81.abstract

    Itsehän suosittelen 80-100 nmol/l välillä olevia tasoja. Tällä välillä myös kokonaiskuolleisuus on tutkimuksissa yleensä matalinta.

    VastaaPoista
  16. Ensimmäisen tutkimuksen heikkous on kai se, että siinä ei ole mitattu koehenkilöiden D-vitamiinitasoja, vaan mennään pelkillä saanti arvioilla?

    Tuossa jälkimmäisessä tutkimuksessa ymmärtääkseni kenenkään koehenkilön tai kontrollin D-vitamiinin saanti ei ylittänyt 13µg, mutta silti haimasyövänriski kasvoi jo niillä joilla korkeimmat D-vitamiinitasot tässä populaatiossa? Jos näin on, ei 50µg turvaraja mielestäni ehkä sittenkään ole turhan tiukka.

    Näyttäisivät tutkimukset olevan kuitenkin kaikenkaikkiaan aika ristiriitaisia. Niiden pohjalta ei varmaan virallisia suosituksia uskalleta paljoa muuttaa.

    VastaaPoista
  17. Jan,

    Kalsidiolotasot olisi tietysti hyvä mitata myös, mutta näiden prospektiivisten tutkimusten näytön tasoa voi käsittääkseni kuitenkin pitää parempana kuin sinun ensiksi linkittämääsi tapaus-kontrollitutkimusta.

    13 mcg nostaa kalsiodiolitasoa erittäin vähän. Kyse on silloin ollut korkeista lähtötasoista. Mielestäni pitäisi katsoa kokonaishyötyä. Ensin kannattaisi arvioida, mitkä ovat kokonaiskuolleisuuden kannalta optimaaliset kalsidiolitasot ja sen jälkeen arvioida, millä supplementaatiotasolla ne saavutetaan. Pelkkä riskien välttäminen johtaa helposti harhaan, koska silloin menetetään myös helposti ne hyödyt, joita korkeammasta saannista on.

    Lisäksi on tärkeää huomata, että haimasyöpä on aika harvinainen syöpä. Optimaalisia D-vitamiinitasoja määritettäessä on paljon tärkeämpää se, mitkä tasot ovat optimaalisia niiden sairauksien kannalta, joihin kuolleisuus on korkeinta (esim. sepelvaltimotauti, aivohalvaukset, rintasyöpä, paksusuolensyöpä). Vaikuttamalla näiden riskiin riittävällä ravintolisien käytöllä voidaan vähentää sairastavuutta ja kuolleisuutta aivan ratkaisevasti. Muistutan, että D-vitamiinin kokonaiskuolleisuutta vähentävästä vaikutuksesta on jo näyttöä.

    Jos ravitsemussuositukset eivät kykene seuraamaan tutkimustietoa, tulee käymään niin - ja on jo osittain käynyt - että kansalaiset menettävät uskonsa suosituksia antaviin viranomaisiin ja ottavat ratkaisut omiin käsiinsä. Siihen liittyy tiettyjä riskejä ja se on huono asia viranomaistenkin kannalta.

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...