Arvostettujen tutkijoiden tekemän seurantatutkimuksen mukaan vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen silloin, kun syödään paljon eläinkunnan ruokia (HR 1.23; CI 1.11-1.37).
Jos kuitenkin hiilihydraatteja vähennetään siten, että suositaan kasvikunnan tuotteita, se on yhteydessä pienempään kuolleisuuteen (HR 0.80; CI 0.75-0.85). Tutkimus oli erittäin laaja; se käsitti yli 85 000 naista ja lähes 45 000 miestä.
Nyt julkaistu tutkimus tukee sitä linjaa, jonka olen ottanut jo Ravintoa sydämelle -kirjassani. Siinähän olen katsonut, että jos hiilihydraatteja vähennetään, se on parasta tehdä kasvikunnan proteiinilähteitä ja kasviöljyjä painottaen. Hiilihydraattien vähentäminen on mielestäni järkevää erityisesti vatsanseudun lihavuudesta ja diabeteksesta kärsiville.
Kasvikunnan proteiinilähteitä ovat esimerkiksi tofu, pavut, linssit, pähkinät ja siemenet. Jos rasvan määrää ruokavaliossa lisätään hiilihydraattien kustannuksella, pääasiallisena rasvana on turvallisinta käyttää oliiviöljyä, koska muuten monityydyttymättömien rasvojen saanti voi kasvaa liian suureksi. Oliiviöljyistä neitsytoliiviöljy on parasta.
Kasvisruokien painottamista puoltavat myös ekologiset syyt. Eläinkunnan proteiinin tuottaminen on varsin tehotonta kasvikunnan proteiinin tuottamiseen nähden, ja eläintuotannon aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat merkittäviä.
Lähteet ja lisätietoa:
Fung TT et al. Low-Carbohydrate Diets and All-Cause and Cause-Specific Mortality. Ann Inter Med. 2010 Sep 7;153(5):289-298.
Low Carb Plant Sourced Diet Better Than Animal Sourced One. Medical News Today.
Mielenkiintoista ja noudattelee omaa ruokavaliotani. Tosin leivän päällä käytän nykyisin kyllä luomukirnuvoita.
VastaaPoistaVoisitkohan lisätä blogiisi mediapainikkeet eli painikkeet, joilla kirjoituksen saa helposti Twitteriin, Deliciousiin, Facebookiin ja sähköpostilla eteenpäin? Se lisäisi tietysti myös kävijöitä blogissasi.
Hei,
VastaaPoistaEn itse suosittele voin käyttöä, koska tyydyttyneiden rasvojen kokonaismäärä kasvaa silloin liian suureksi. Esimerkiksi uusissa ranskalaisissa rasvasuosituksissa tyydyttyneen rasvan kokonaismääräksi energiansaannista suositellaan korkeintaan 12 prosenttia. Käytännössä se merkitsee sitä, että maitotuotteita voidaan käyttää normaalirasvaisina, mutta voin käyttö jo kohottaa tyydyttyneiden rasvojen osuuden tuon rajan yli.
Blogissanihan on jo mainitsemistasi mediapainikkeista Facebook-, ja sähköpostipainikkeet. Joskus vimpaimia oli enemmänkin, mutta niiden runsas määrä aiheuttaa sen, että blogista tulee hitaammin latautuva. Se taas haittaa niitä, joilla on vanha tietokone tai hidas nettiyhteys.
Hei,
VastaaPoistaen käytä maitotuotteita juuri lainkaan enkä lihaakaan paljon, joten tyydyttyneiden rasvojen kokonaissaanti jää pieneksi.
Minä haluaisin twiitata ja linkittää Deliciousiin yksittäisiä artikkeleitasi, nythän sinulla on kirjoituksen perässä vain tuo "Lähetä sähköpostilla" -linkki. Jos katsot esim. minun blogissani olevaa painikeriviä, on se helppo liittää (asetuksissa) ja varmasti todella kevyt ja huomaamaton lisä.
Tulkinta, että liha sinänsä on ongelma on väärä ja tarkoitushakuinen.
VastaaPoistaSe, että useimmat kaupan hyllyltä löytyvät *lihatuotteet* (tehotuotetun eläimen lihasta valmistetut lisäainekyllästetyt viritelmät) ovat kenties epäterveellisiä, ei tarkoita että kunnollinen puhdas liha on epäterveellistä.
Kiitos vinkistä. Lisäsin monipainikkeen ehdottamallasi tavalla. :-)
VastaaPoistaHei Hanukka,
VastaaPoistaOlet aivan oikeassa siinä, että eläinkunnan tuotteiden välillä on eroja terveellisyydesssä, jotka johtuvat esimerkiksi tuotantotavasta. Asia ei koske ainoastaan lihaa vaan myös maitotuotteita. Silti pidän kiinni siitä, että ruokavalion on terveellistä painottua kasvikunnan tuotteisiin. Niiden eläinkunnan tuotteiden, joita käytetään, on hyvä olla sitten luomua. Luomussahan esimerkiksi omega-3-rasvahappojen ja CLA:n pitoisuudet ovat usein korkeampia.
Juhana oli nopea! Tämä artikkeli vaatii minusta tarkan tutustumisen.
VastaaPoistaArtikkelin yhteydessä on myös pääkirjoitus, joka kannattaa tsekata. Siinä ei-tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat arvioivat tutkimuksen antia. He varottelevat tekemästä kovin hätiköityjä johtopäätöksiä yhden väestötutkimuksen perusteella, tarvitaan myös satunnaistettuja tutkimuksia.
Reijo, pronutritionist.net
Reijo,
VastaaPoistaKiitos kommentista! Tämähän ei ole ainoa tutkimus laatuaan, vaan myös eräät muut seurantatutkimukset viittaavat täysin samaan eli siihen, että jos hiilihydraatteja vähennetään kasvikunnan proteiinia ja kasvirasvoja suosien, sairastuvuus ja/tai kuolleisuus vähenee. Nyt julkaistu tutkimus pikemminkin vahvistaa näitä aiempia tietoja.
Satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten antama näyttö on tietysti aina vahvempaa, se on selvää.
Kiitos Juhana, nyt saan twiitattua (ja näkyviin omaan blogiini sivupalkkiin) täältäkin juttuja :). Tosin huomasin, että tuossa ei olekaan muuten mukana Delicousta, mutta linkitän sinne sitten erikseen.
VastaaPoistaUutisointi tässä on hieman harhaanjohtavaa. Kyseessähän ei ollut vähähiilihydraattisen ruokavalion tietoinen noudattaminen, vaan laaja seurantatutkimus, jossa osa ihmisistä on syönyt syystä tai toisesta hieman keskimääräistä vähemmän hiilihydraatteja. Näin ollen yhteys kuolleisuuteenkin on tilastollinen eikä välttämättä syy- ja seuraussuhde.
VastaaPoistaToinen keskeinen ongelma tässä on se, että molemmat kohortit ovat Yhdysvalloista, eli käytännössä tämä koskee vain yhdysvaltalaisia lihajalosteita.
Jari,
VastaaPoistaEn pidä uutisointia harhaanjohtavana siitä keskeisestä syystä, että myöntyvyys tiukan vähähiilihydraattisten ruokavalioiden noudattamiseen on käytännössä heikkoa. Useissa tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että VHH-ruokavalioiden kannattajien valtaosa vähentää hiilihydraatteja pitkällä aikavälillä vain kohtuullisesti.
Lisäksi voidaan ekstrapoloiden epäillä, että jos jo kohtuullinen hiilihydraattien vähentäminen eläinkunnan tuotteita suosien on haitallista, sitä runsaampi hiilihydraattien vähentäminen voi olla vielä haitallisempaa. Myönnän kuitenkin, että tämä on vain epäilys eikä näyttöä siitä ole.
Mitä tutkimuksen yhdysvaltalaisuuteen tulee, niin asetelma on pikemminkin eduksi vähähiilihydraattisille ruokavalioille. Lienee nimittäin selvää, että USA:ssa tyypilliset raffinoidut hiilihydraatit (esimerkiksi donitsit ja vohvelit) ovat haitallisempia kuin suomalainen pääasiassa täysjyväviljaa sisältävä ruisleipä.
Tarkoitin Yhdysvaltojen ongelmana nimenomaan huonolaatuista lihantuotantoa. Siksi olisi kiva nähdä dataa myös Euroopasta.
VastaaPoistaRuokavaliokokeissa minkä tahansa ruokavalion noudattaminen näyttää olevan vaikeaa, koska motivaatiota pitkäaikaiseen noudattamiseen ei välttämättä löydy, erityisesti kun asetelma on satunnaistettu ja henkilöt eivät ole voineet valita itselleen sopivaa ruokavaliota.
En katsonut tämän paperin koko tekstiä, mutta ainakin sairaanhoitajien terveystutkimuksen datasta (toinen näistä kohorteista) matalinkin hiilihydraattien saanti on vielä kaukana varsinaisesti harkitusta ja järjellä koostetusta vhh-ruokavaliosta. Eli kroppa ei käytä pääasiallisesti rasvaa energianaan. Ektrapolointi ei välttämättä toimi - tulos ei välttämättä ole lineaarinen.
Tämä on tosiaan mielenkiintoinen tutkimus. Luokittelu on tässä kuitenkin hivenen turhan laaja.
VastaaPoistaMielestäni pitäisi vielä eritellä eläinkunnan tuotteet. Onhan selvää, että jos paistaa tai grillaa joka päivä lihaa saa jo sen verran paistosta johtuvia karsinogeeneja, että niillä on vaikutusta. Jos kuitenkin nojaa esimerkiksi maitotuotteisiin, on tulos eri kuten on todistettu mm. monissa ruotsalaisissa ja norjalaisissa tutkimuksissa.
FF
Voin ja tyydyttyneen rasvan demonisointi on myös vihdoin syytä lopettaa. Mm. Kraussin laaja tutkimus alkuvuodesta todisti, että tyydyttyneillä rasvoilla, sv-taudeilla tai aivohalvauksilla ei ole mitään yhteyttä.
VastaaPoistaTyydyttynyt rasva sen sijaan nostaa HDL-kolesterin tasoa tehokkaammin kuin esimerkiksi säännöllinen liikunta
FF
Jari,
VastaaPoistaYmmärsin, että tarkoitit Yhdysvaltojen huonolaatuista lihantuotantoa. Myönnän, että Suomessa ja Euroopassa yleensäkin lihan laatu on todennäköisesti hieman parempi. Näkisin kuitenkin vielä isommaksi ongelmaksi sen, että myös hiilihydraattien laatu on USA:ssa heikompi kuin täällä Suomessa.
FatFan,
VastaaPoistaEi täällä kukaan demonisoi, vaan puhun vain kohtuudesta. Esimerkiksi uusissa ranskalaisissa rasvasuosituksisa viitataan siihen, että öljyhapon (MUFA) korvaaminen tyydyttyneellä rasvalla (SAFA) on aterogeenista eli valtimotauteja aiheuttavaa. Ei siis ole kysymys yksin tyydyttyneestä rasvasta, vaan myös MUFA/SAFA- ja PUFA/SAFA-suhteista, jotka tulisi pitää kunnossa.
Juhana,
VastaaPoistaVHH-ruokavaliosta puhuttaessa (kun siis ruokavalio koostuu isosta määrästä rasvaa) on tosiaan pidettävä huoli koostumuksesta kuten jo mainitsit aikaisemmin (pufan määrän rajoittaminen).
Mufa sinänsä on ok ja neutraali (kuten Safakin) mutta viittaukseesi Mufan Safalla korvaamisen aterogeenisuuteen ei löydy mitään näyttöä. Emmehän vielä edes varmuudella tiedä miksi ja mistä valtimotaudit syntyy. Jos ranskalaiset ovat tämän todistaneet, laita ihmeessä linkki tutkimukseen.
FatFan,
VastaaPoistaAsia tosiaan mainitaan uusissa ranskalaissa rasvahappoja koskevissa suosituksissa, mutta MUFA/SAFA-suhde tulee esille myös tässä erittäin laajassa EPIC-elderly-tutkimuksessa (kts. taulukko 4). Siinä siis runsaampi MUFAn määrä SAFAan nähden oli suojaava.
Kiitos linkistä. Mielenkiintoinen tutkimus. Vähän on kuitenkin yksinkertaistettu tämäkin tutkimus noin nopeasti katsottuna.
VastaaPoistaRavinnon osalta ei oteta esimerkiksi kantaa transrasvojen määriin (mitä ilmeisemmin luettiin safaan), otoksen koko aika pieni (Kraussin tutkimuksessa viisinkertainen) ja rajoitettu...eikä viitteissä vilahteleva surullisen kuuluisa A Keysin seitsemän maan tutkimus oikein herätä luottamusta.
Viitaten vielä juttusi tutkimukseen. Varsinainen VHH-ruokavalio ei tosiaan ole sitä, että karsitaan päivittäiset konvehdit pois.
VastaaPoistaVHH:n hyödyt mm. sv-tautien osalta tulee siitä, että hiilarit karsitaan melkein kokonaan (Trigly-arvo laskee reilusti alle 1), rasvojen (suurin osa safaa) määrää nostetaan (HDL-arvo nousee huomattavasti + LDL nousee suurentuneen partikkelikoon vuoksi).
Hiilarien ollessa vähäiset insuliinitasot laskee ja yleinen tulehdus kehossa vähenee. Yleensä VHH:n kuuluu myös runsas kasvisten ja vihannesten syönti joka vielä edesauttaa asiaa.
Juttusi tutkimuksessa lähinnä viilattiin ns. virallisterveellistä ateriamallia vähentämällä hiilareita.
FatFan,
VastaaPoistaYhdysvalloissa vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat olleet suosittuja jo kauan. Siksi pidän uskottavana, että mainitussa tutkimuksessa näkyy myös aitoa vähähiilihydraattisten ruokavalioiden vaikutusta.
Tiedän hyvin millainen tavallinen vähähiilihydraattinen ruokavalio on ja millaisia sen lyhytaikaiset metaboliset vaikutukset ovat. Kuten kolesterolinkin kohdalla, metaboliset markkerit voivat kuitenkin johtaa harhaan. Se mikä ratkaisee on se, mikä jää 'viivan alle'. Terveysasioissa sitä ovat päätetapahtumat, erityisesti kuolleisuus.
Tuoreessa ruotsalaisessa 10-vuotisessa seurantatutkimuksessa muuten tutkittiin Välimeren-kaltaisen ruokavalion ja hiilihydraatteja rajoittavan ruokavalion yhteyttä kuolleisuuteen. Välimeren-kaltainen ruokavalio oli yhteydessä pienempään kuolleisuuteen. Niiden keskuudessa, jotka olivat raportoineet syömänsä ruoat huolellisesti, Välimeren-kaltainen ruokavalio oli vahvassa yhteydessä alempaan kuolleisuuteen. Sen sijaan hiilihydraatteja rajoittava ruokavalio oli yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen.
VastaaPoistaEn oikein ymmärrä, kuka keksi nimittää tätä paperia low-carb -tutkimukseksi. Tutkimuksessa kovimmalla kädellä hiilihydraatteja karsineet koehenkilöt nauttivat silti lähes 40 %E hiilihydraateista. "Laiskimmassa" ryhmässä hiilareita nautittiin jopa 60 E%.
VastaaPoistaMitä tulee eläinkunnan tuotteisiin: määrät ovat vähän sikin sokin. Naisten osalta prosessoituja lihatuotteita nautittiin laiskemmissa veggie LC -ryhmissä jopa enemmän kuin vastaavissa animal LC -ryhmissä. Kun lasket eläinkunnan tuotteiden kokonaiskulutusta (proteiini + rasva / miehet + naiset) suhteessa kokonaisenergiansaantiin, saat myös mielenkiintoisia lukemia (esim. decile score 5 -ryhmä: eläinkunnasta saatu E% = animal LC -ryhmä 30 E% vs. veggie LC -ryhmä 33,1 E%!). Tiukimmissa VHH-ryhmissä (decile score 10) veggie LC -puolella nautittiin myös jonkin verran enemmän täysjyväviljoja ja hedelmiä, mikä jättää arvailujen varaan, mitkä ruoat toimivat animal LC -puolella hiilihydraattien lähteenä.
Tällaiset keskiarvot ovat toki tutkimuksen lopullisten tulosten osalta se ja sama. Silti lähtöasetelma on jo niin sekava, että suhtaudun erittäin skeptisesti tutkimuksesta vedettyihin johtopäätöksiin. En ole ehtinyt paperia sen kummemmin vielä ruoppaamaan, joten on mahdotonta sanoa tässä vaiheessa aiheesta sen kummempia (korjatkaa toki jos johonkin esittämääni pointtiin löytyy artikkelista suora vastaus). Mikään VHH-tutkimus tämä ei todellakaan ole.
Alla olevassa osoitteessa on aika hyvin perattu tämä tutkimus auki. Lopputuloksena, että tutkimuksessa vertailtiin lähinnä perinteistä amerikkalaista ruokavaliota hieman viritettyyn amerikkalaiseen ruokavalioon (lisätään kasviksia).
VastaaPoistahttp://rawfoodsos.com/2010/09/08/brand-spankin-new-study-are-low-carb-meat-eaters-in-trouble/
FF
FatFan ja Jussi Riekki,
VastaaPoistaKiitos linkistä FatFanille. Kävin taulukot läpi. Pidän tutkimusta kohtaan esitettyä kritiikkiä pitkälti haettuna ja epäolennaisiin yksityiskohtiin takertuvana. Kun katsoo päälinjoja, tulokset ovat mielestäni selviä. Päälinjoilla tarkoitan ennen kaikkea eläinproteiinin ja -rasvan ratiota kasviproteiiniin ja -rasvaan nähden.
On selvää, että vähähiilihydraattisten ruokavalioiden kannattajat yrittävät kaikin keinoin tyrmätä tutkimuksen tulokset, koska näiden ruokavalioiden kannattaminen näyttää olevan niin pitkälle elämäntapa-asia, että niiden pohjalle on rakennettu paljon myös omaa identiteettiä. Jos tutkimusta ei yritettäisi tyrmätä, se edellyttäisi muutosta sille vaihtoehtoiselle ruokavaliosuuntaukselle, jonka puolesta monet ovat kiihkeästi vuosienkin ajan puhuneet. Samalla jouduttaisiin tunnustamaan, että on oltu ainakin osittain väärässä, mikä voi monille olla vaikeaa.
Kuten sinulle maitorasvan harmittomuus.
VastaaPoistaTai tulos, jossa tutkitaan normaaliväestöä, osoittaisi jotakin karpeista. Keskimäärin noin 200 g hiilarisaannilla!
Katson kokotekstin lauantaina, mutta pelkään pahoin...
Olen koska tahansa valmis myöntämään, että olen väärässä mutta en voi sitä tehdä kun lähes tulkoon kaikki VHH:ta kyseenalaistavat tutkimukset joihin viitataan ovat tarkemman tutustumisen jälkeen täyttä puppua tai vääristelyä.
VastaaPoistaSe mikä taas on hienoa vhhlaisissa on se, että keskustelut yleensä perustuvat tutkimuksille (ei pelkästään niiden yhteenvedoille).
Ilmeisesti oma elämän tapasi on kasvisperäinen vhh. Niin lujaa takerrut todella onttoon tutkimukseen. Miten voit vakavalla naamalla väittää, että tämän tutkimuksen osalta voisi edes keskustella vhh:sta taikka mainitsemistasi ratioista?
Jos katsot tarkkaan molemmat ryhmät kun söivät eläinperäistä proteiinia melkein yhtä paljon
FF
Täälläpä on ihanan kiihkeää. :-)
VastaaPoistaPidän järkevänä maitotuotteiden käyttöä normaalirasvaisina ja vieläpä siten, että suositaan maitotuotteita, joiden CLA-pitoisuus on mahdollisimman korkea (siksi esimerkiksi luomua ja lampaanmaitofetaa). Samalla pidän kuitenkin tärkeänä, että huolehditaan rasvahappojen keskinäisistä suhteista siten, että SAFAn, MUFAn ja PUFAn sekä omega-6- ja omega-3-rasvahappojen suhteet pysyvät hyvinä. Koska SAFA/MUFA- ja SAFA/PUFA-suhde helposti vinksahtaa tasapainottomaksi, en kannata voin säännöllistä käyttöä.
FanFan,
Niillä tutkimuksilla mennään, mitä on. :-)
Oma ruokavalioni on pääpiirteissään jotain Välimeren ruokavalion ja kasvikunnan tuotteita suosivan VHH-ruokavalion väliltä. Lisänä painotusta raakaravintoon ja elävään ravintoon ja joitakin elementtejä japanilaisesta ruokavaliosta (mm. tofu ja natto). Proteiinin lähteinä syön runsaasti rasvaista kalaa, tofua, nattoa ja papuja. Joskus harvoin kanaa ja vielä harvemmin riistaa tai lihaa.
On hivenen hauska seurata tämän kaltaista vakavaa väittelyä tästä aiheesta. Itse työskentelen tutkimusalalla. Tiede ja tutkimus ei ole sitä totuuden etsimistä ja haastamista mitä sen pitäisi olla ja on mielestäni ihmeellistä, että julkisuudessa ei tästä ongelmasta keskustella. Valitettavasti tutkimuksen lopputulos päätetään hyvin usein jo tutkimusta suunniteltaessa. Tästä hyvä esimerkki on A Keysin seitsemän maan tutkimus.
VastaaPoistaTutkijan realiteetteihin vaikuttaa ainakin kolme tekijää: rahoitus, peer review ja yleinen politiikka aihealueella. Tutkittavalle aiheelle pitää löytyä rahoitus, tutkimuksen ja sen tulokset pitää kolleegat hyväksyä (jotta se edes jossain julkaistaan). Jotta rahoitus löytyy ja kolleegat tulokset hyväksyy on ”edesauttavaa” jos tutkimuksen tulos vahvistaa yleistä poliittista linjavetoa tämän aiheen tiimoilla tai rahoittajan tavoitteita.
Ottamatta sen tarkemmin kantaa tämän jutun/keskustelun aiheeseen, voitteko kuvitella, että THL rahoittaisi tutkimusta, jossa tutkittaisiin voin rasvahappojen hyödyllisyyttä? Väestöräjähdys on myös määritellyt poliittisen linjan ravintopuolella. Esimerkiksi WHO ei missään tilanteessa voi suositella muuta kuin nykyistä linjaa mikäli maapallo halutaan pysyttää pinnalla edes vielä hetken. Totuus siis on tuolla jossain mutta tiede ja tutkimus sitä ei aina edusta.
Tutkija,
VastaaPoistaPohdinnoissasi on paljon perää. En silti näe, että nyt puheena olevan tutkimuksen tutkimusasetelmassa tai metodeissa olisi mitään kyseenalaista.
En pidä mitenkään kohtalokkaana sitä, jos THL ei suostuisikaan rahoittamaan maitorasvan rasvahappojen hyödyllisyyttä. Tutkimusta aiheesta on saatu jo muualta.
Mielestäni ravitsemuksessa onkin syytä ottaa huomioon ekologinen aspekti. Jos on kysymyksessä terveydellisesti kaksi tasavahvaa ruokavaliota, on kaikki syyt tukea sitä, joka on ekologisempi, eläinsuojelullisesti parempi ja mahdollistaa tehokkaamman ruoantuotannon. Nyt vain tutkimustiedon valossa näyttää olevan niin, että se vaihtoehto, joka on ekologisempi, on myös selvästi terveellisempi.
Juhana, nyt et ihan ymmärtänyt mitä ajoin takaa. Jos tutkimusasetelmassa, sen teossa tai metodeissa on jotain hämärää voit olla varma, että se ei tule esille emmekä minä tai sinä sitä yleensä koskaan saa selville. Mikäli tutkimus ei nousee yleisenä kohuna esille ja se käydään perin pohjin läpi ja näin voi käydä.
VastaaPoistaTHL-viittaus oli esimerkki lähinnä tutkimusmaailman toiminnasta. Mutta kuten jo huomattu on paljon tutkittavaa vielä voinkin osalta. Miksiköhän sitä ei tehdä? Ei löydy rahoitusta koska voin myynti ei kiinnosta ketään.
Kuten viittasit ns. ekologisempi vaihtoehto näyttää olevan myös terveellisempi. Miksiköhän? Olisiko tässä jokin yhteys :)?
Se mitä ajan takaa on se, että emme oikeasti pysty keskustelemaan aiheista niiden oikeilla totuuksilla tai perusteilla koska totuuteen on niin vaikea päästä käsiksi. Valitut poliittiset linjat ohjaavat ja määrittävät keskustelun (mitä tutkitaan, mistä media kirjoittaa...).
Nostan kyllä hattua tutkijoille jotka lähtevät selvittelemään totuutta ja uskaltavat asettaa ns. yleiset totuudet kyseenalaisiksi. Kuten tieteessä pitäisikin. Siinä voi tutkijalta mennä samalla ura ja työ.
Tutkija,
VastaaPoistaVoimme keskustella vain niitä tosiasioita ja argumentteja käyttäen, jotka ovat näkyvissä ja tiedossa. En pidä mielekkäänä rationaalisen keskustelun välttelyä sillä oletuksella, että on olemassa sellaisia salaisia intressejä, joita emme tunne. Toki erilaisten intressien ja esimerkiksi taloudellisten kytkösten vaikutuksia on syytä selvitellä kriittisesti, mutta tällaisia epäilyksiä ei pidä käyttää älyllisenä sumuverhona, jolla vältetään tutkimustulosten asiallista tarkastelua.
Olet, Juhana,osaltasi oikeassa. On mielestäni myös ajanhukkaa väitellä ja keskustella aiheesta joka perustuu heikolle ja jopa vääristyneelle pohjalle (kuten kävi SAFAn osalta ja A Keysin tutkimuksen osalta jolloin tyydyttynyt rasva sai kymmeniksi vuosiksi syyllisyyden josta nyt on vasta tulossa oikea totuus esille).
VastaaPoistaEn lähde väittelemään pidempään. Muistutanpahan vain, että on hyvä käyttää omaa harkintaa asioissa ja vähintään katsoa tutkimusta syvemmin mitä pelkkä tiedotus tai yhteenveto antaa ilmi. Sekä pitää mielessä aiheesta hyötyvien henkilöiden urakehityksellinen, yleinen poliittinen ja liiketaloudellinen intressi.
Juhana. Ajattelin vain kysäistä, oletko tsekannut nämä täällä mainitut tutkimukset http://valtsuhealth.blogspot.com/2010/05/maitorasva-turvallista.html , nuohan eivät takerru rasvahapposuhteisiin, ja pääsevät yllättäen aika mielenkiintoisiin tuloksiin maitorasvasta. Ei ihan virallista linjaa.
VastaaPoistaDenise Mingerin kritiikistä... Luin itsekin sen, enkä kyllä täysin ymmärrä, miksi olet sitä mieltä, että siinä tartutaan epäoleellisiin kohtiin. :o No, en ehkä ala nyt väittelemään, menee kovin hankalaksi.
Juhana,
VastaaPoistaEnpä ole ennen kuullut, että tutkimustulosten yksityiskohtainen syynääminen ja analysointi olisi "epäolennaista". ;) FatFanin linkittämä blogaus nosti hyvin esille oleellisimmat häröilyt tutkimukseen liittyen.
Mitä tulee kommenttisi loppuosaan: en ole VHH-ruokavalion kannattaja. Terveys ja hyvinvointi eivät ole riippuvaisia ravinnon hiilihydraattikuorman koosta. Noiden lätinöiden sijaan olisit voinut keskittyä kommentoimaan esille nostamiani ongelmakohtia ko. tutkimuksessa. Älä ota tätä kommenttia pahalla. :)
Hei Valtsu,
VastaaPoistaKaipasit kommentteja blogissasi mainitsemiin tutkimuksiin. Ensinnäkin mikään niistä ei ollut minulle uusi, vaan olin nähnyt kaikki aiemminkin.
1. tutkimuksesta: Ko. tutkimuksessa jo kohtuullinen maitorasvan käyttö oli suojaavaa; ei ollut siis tarpeen käyttää sitä paljon. Kokonaiskuolleisuutta ei ollut mainittu. Lisäksi tutkittavat olivat myös melko nuoria. Iäkkäämmissä ikäryhmissä, joissa kuolleisuus on korkeampaa, runsas maitorasvan saanti saattaa vaikuttaa eri tavoin.
Kommenttina 2. tutkimukseen: Pitäisi käyttää lähteinä tutkimuksia, jotka ovat relevantteja suomalaisten kannalta. Suomessa ei margariineissa ole ollut tranrasvaa 1990-luvun alusta alkaen.
Kommenttina 3. tutkimukseen: tässä australialaistutkimuksessa runsaahko maitorasvan saanti oli yhteydessä pienempään sydäntautikuolleisuuteen, mutta ei kokonaiskuolleisuuteen (tuosta tutkimuksesta kerroin eräässä aiemmassa blogikirjoituksessani; suosittelen katsomaan sitä).
4. tutkimus: Tämä todella osoittaa, että lihan ja maitotuotteiden laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Kannattaa suosia runsaasti CLA:ta sisältäviä tuotteita, kuten esimerkiksi luomumaitoa, eteläeurooppalaisia juustoja, lampaanmaitofetaa ja lampaanlihaa.
5. tutkimus puoltaa mielestäni esimerkiksi jogurtin ja juustojen käyttöä, mitä olen suositellutkin, mutta ei välttämättä maidon ja voin.
Rasvahappojen suhteet ovat hyvinkin olennaisia! Siksi ei ole asianmukaista puhua "takertumisesta rasvahapposuhteisiin".
Kiitos kommentista! Kovin on vaikea aihe, ja kaikilla lukeneilla on oma uniikki kantansa noihinkin. No, pitää jatkaa lukemista...
VastaaPoistaIhan hyviä pointteja, Juhana. Kannattaa kuitenkin myös muistaa, että tutkittaessa vanhoja ihmisiä (kuten muutamissa linkittämissäsi tutkimuksissa) varsinkin ruokapäiväkirjojen perusteella tulee tutkimukseen paljon epävarmuustekijöitä (päiväkirjan pito, koko eliniän aikainen ruokavalio yms.), jotka aiheuttavat sen, että niistä joidenkin tarkkojen rasvahapporatiosuositusten veto on aivan tuulesta temmattua.
VastaaPoistaVarsinkin tutkittava väestö 60-70 vuotiaissa on kokenut melkoisia "ruokavalioita" nuoruudessaan ja keski-iässään (mm. runsaat transhapot ym. myrkyt). Heidän tutkimustuloksissaan pitäisi ottaa myös nämä tekijät huomioon.
Kun tämä juttu alkoi VHH:sta niin palataan vielä siihen. Mikäli todella noudattaa VHH-ruokavaliota eli karsii hiilareita rankasti ja korvaa tämän energiamäärän rasvalla, on tyydyttynyt rasva (kuten maitorasva) käytännössä ainoa tapa millä tämän voi tehdä. Mikäli syöt VHH:n vaatiman rasvan suurilta osin oliivi- ja kalaöljynä tulee hyvin nopeasti vaikeuksia (verenvuotoherkkyys,hapettumiset ym). Puhumattakaan jos tätä tekee rypsiöljyn kera. Kuten on jo todistettu tyydyttynyt rasva on neutraalia tai jopa terveyttä edistävää rasvatyypistä riippuen.
Mitä taas tulee eläinperäisen ja kasvisperäisen proteiinin vertailuihin, niiden osalta on syytä tutkia tarkemmin. Jotta ei käy niin kuin kävi tyydyttyneen rasvan osalta aiemmin historiassa. Eläinperäisten proteiinien arvioinnissa pitäisi ainakin erotella proteiinin lähde (liha,maito,kala) ja valmistusmenetelmät (paisto,keitto,raaka). Kannattaa huomioida, että kasvisperäisiä proteiinia syödään pääosin paistamatta tai muuten kuumentamatta.
Olen karpannut vuosia lähes ilman maitorasvaa, painottuen oliiviöljyyn, silavaan ja broileriin sekä pähkinöihin. En havainnut mitään ongelmaa. Itseasiassa ainoat runsasrasvaiset perinneruokavaliot mitä tunnen ovat perustuneet juurikin oliiviöljyyn tai hylkeen traaniin.
VastaaPoistaEn silti katso osoitetun, että runsaallakaan maitorasvalla olisi mitään haittavaikutuksia. Tästä on erinomaisena esimerkkinä Sveitsi.
En myöskään ymmärrä, että kasviproteiinia nautittaisiin erityisesti raakana. Ylivoimaisesti tärkein kasviproteiinin lähde on vehnä, toisena soija yleisimmin tofun muodossa, muita mm. tattari. Kaikki nämä käytetään kypsennettyinä. Raakana syötävää kasviproteiinia en keksi juuri muuta kuin pähkinät ja idut, joiden osuus ruokavaliossa on yleensä alhainen.
Juuri blogikirjoituksen aiheena olevassa tutkimuksessahan tulee esille eläinrasvan haitallisuus eläinproteiiniin yhdistettynä.
VastaaPoistaAlpeilla laiduntaneen karjan maidon konjugoidun linolihapon (CLA) pitoisuudet ovat omaa luokkaansa. Siksi sveitsiläiset tiedot eivät välttämättä ole yleistettävissä muihin maihin.
Ihan hyviä kommentteja. Tarkoitin vain, että yleensä eläinproteiinia syödään voimakkaasti paistettuna ja grillattuna. Tätä tehdään hyvin yleisesti vielä korkealla lämmöllä ja rypsiöljyssä (herran jumala). Tulee siis mm. karsinogeeneja ja muita ylikuumennetusta pyöränketjurasvasta johtuvia hapettumismyrkkyjä
VastaaPoistaMaitorasvan tai maitotuotteiden hyödyt taas on osoitettu hyödyllisiksi monessa muussakin maassa kuin Sveitsissä. Itse asiassa en ole Sveitsin tutkimukseen aiheesta törmännytkään vielä.
Kuten aika hyvin on tässä blogikeskusteluketjussa revitty auki: blogikirjoituksen tutkimus vertasi kahta vähän eri tavalla koostettua lähes tyypillistä amerikkalaista ruokavaliota. Molemmat ryhmät söivät melkein yhtä paljon eläinperäistä proteiinia.
Katselin noita lukuja tutkimuksen datasta.
VastaaPoistaAinoat suuremmat erot tuon kasvispainotteisen pisteytyksen heikoimpien ja parhaimpien noudattajien välillä olivat kasvirasvan, kertatyydyttymättömien rasvahappojen, monityydyttymättömien rasvahappojen ja omega-3-rasvahappojen saannissa.
Eläirasvan, eläinproteiinin ja kasviproteiinin määrissä ei ollut merkittäviä eroja.
Itse veikkaisin, että suojaava tekijä kasvispisteytyksellä oli omega-3-rasvahapot, ja altistava tekijä eläinpisteytyksellä joko turhan korkea proteiinin kokonaismäärä (pisteytys painotti myös korkeaa proteiinin saantia) tai sitten huonolaatuiset lihajalosteet tai se mitä niiden kanssa syötiin (sokerilitkua ja ranskalaisia kenties).
Jari,
VastaaPoistaLöysit eroja neljässä osatekijässä — sehän on jo merkittävää. Itse korostaisi vielä ratioita eläinkunnan tuotteiden ja kasvikunnan tuotteiden välillä. Niitähän ei ollut taulukoissa laskettu, mutta jokainen voi tehdä sen itse mainittujen lukujen pohjalta.
Tällä hetkellä perinteiset vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat tutkimustietojen valossa hyvin heikoilla. Tähän ketjuun 9.9. klo 9:45 kirjoittamassani viestissä linkitin uuteen AJCN:ssä julkaistuun ruotsalaiseen 10-vuotiseen seurantatutkimukseen, jossa tutkittiin Välimeren-kaltaisen ruokavalion ja hiilihydraatteja rajoittavan ruokavalion yhteyttä kuolleisuuteen. Siinä Välimeren-kaltainen ruokavalio oli yhteydessä pienempään kuolleisuuteen. Niiden keskuudessa, jotka olivat raportoineet syömänsä ruoat huolellisesti, hiilihydraatteja rajoittava ruokavalio oli yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen.
Eri muuttujia niputtamalla voi korostaa omaa aatettaan. Siis niputtamalla mukaan sellaisia muuttujia, joissa ei todellisuudessa ollut suurta eroa. Tälläistä on näkynyt ennenkin, jopa ihan oikeiden tutkijoiden parissa.
VastaaPoistaTutustuitko viittaamasi ruotsalaistutkimuksen tekstiin? Miten siinä oli vhh-pisteytys määritelty, ja kuinka suurta oli todellinen hiilihydraattien saanti? Veikkaan, että 10 vuotta sitten ei ruotsalaista vanhoista miehistä löytynyt kovinkaan paljon todellisia vhh-ruokavalion noudattajia.
Hei,
VastaaPoistaEn ole vielä nähnyt ruotsalaistutkimuksen koko tekstiä. Jos jollain on se, tutustun siihen mielelläni. :-) Sähköpostiosoitteeni löytyy tästä blogista klikkaamalla vasemman laidan 'tarkastele koko profiilia' -kohtaa.
Täällähän on kunnon kinkerit menossa ! ^^
VastaaPoistaJuhana, tuleeko mieleen yhtään vaikkapa yli 6 kk kestänyttä kontrolloitua tutkimusta, jossa kannattamaasi korkearasvaisempaa Välimeren ruokavaliota olisi verrattu oikeasta matalahiilariseen Atkinsiin tai vastaavaan ?
Nämä epidemiologiset seurantahutkimukset ovat minusta lähinnä huvittavia ja huvittavana näen senkin, että kun kunnollisella VHH:lla pestään mm. Richard Feinmanin mukaan virallisterveellistä ruokavaliota hyvin usein:
"Low carbohydrate diets do better than low fat diets for as long as they are compared, and low fat diets almost always fail in long term studies."
http://www.healthyfellow.com/588/dr-richard-feinman-interview-part-one/
Elukkaakin voi tuottaa ekologisesti kestävästi (ei tosin ehkä Suomessa), eikä yksivuotisten hirviökasvien kuten viljojen ja soijan yletön suosiminen ole todellakaan ekologista pidemmässä juoksussa. Hedelmällinen Puolikuu on tästä hyvin ikävä muistutus.
Itse en siis syö selkeää VHH:ta, tulkoon tämäkin selväksi. Alkaa vaan ränniä kutittamaan, kun joskus aletaan perustella epidemiologisia arvausseurantoja paremmiksi kuin kunnon kontrollitutkimuksia silloin kun ne sopivat esiolettamuksiin.
Eko-Atkinsiakaan vastaan minulla ei ole ole mitään. Kukin valitkoon uskontonsa rauhassa. Omassa ruokavaliossani on paljon elementtejä välimerellisestä ruokailusta ja siitähän on kirjoitettu suomeksi jo hyvä kirjakin. ^^
Hauskaa syksyn jatkoa!
Tämähän on aika usein niin, että on se oma sapluuna jonka läpi asioita katsotaan. Tämän sapluunan kanssa sitä etsitään tutkimuksia ja perusteluja omalle sapluunalle, josta syntyy mukava itseään ruokkiva kierre.
VastaaPoistaKannattaa muistaa, että tämä ihmisen perustoiminnallisuus toimii myös tutkijoissa...
Muistuttaisin vielä, että pelkkien tutkimusyhteenvetojen kanssa ei kannata lähteä teorioita tai tarkkoja ratioita vetelemään
Hei Neonomide,
VastaaPoistaArvasinkin, että tämä aihe herättää innostuneita reaktioita. :-)
Ei muistu nyt mieleen yli 6 kuukautta kestänyttä kontrolloitua tutkimusta, jossa Välimeren ruokavaliota olisi verrattu Atkinsin ruokavalioon. Hankalaa tuollaisen kontrolloidun tutkimusasetelman järjestämisessä on se, että on vaikea saada ihmiset myöntymään sellaiseen koeasetelmaan, jossa heidän pitäisi pitkäaikaisesti syödä mahdollisesti hyvin päinvastaisella tavalla kuin he haluaisivat. Ainakaan itse en edes suostuisi syömään matalahiilihydraattisen, eläinkunnan ruokia painottavan ruokavalion mukaisesti. Lisäksi ollakseen luotettava tutkimuksen pitäisi tarkastella päätetapahtumia (esim. sydänkohtauksia ja kuolemantapauksia), sillä en ainakaan itse luota riittävästi metabolisiin markkereihin lopullisina terveyden osoittimina. Tällaisen tutkimuksen tekeminen on siis aika vaikeaa. Sen vuoksi pelkään pahoin, että tässä asiassa joudutaan edelleenkin tukeutumaan seurantatutkimuksiin.
Vähärasvaisista ruokavalioista on turha puhua tässä yhteydessä.
En usko, että tuollaisen tutkimuksen järjestäminen olisi kovinkaan vaikeaa. Enemmän ehkä kiinni motivaatiosta ja pelosta mitä tulokset tuovat tullesssaan.
VastaaPoistaPohjoismaissa mm. on kymmeniä tuhansia ihmisiä jotka noudattavat eläin- ja vihannespainotteista, ravintorikasta VHH-ruokavaliota. Ruotsissa kyseistä ruokavaliota suositellaan mm. aikuisiän diabeteksen hoitoon. Suomen suosituksissa lähinnä pelotellaan.
6 kk tutkimukset eivät kuitenkaan kerro kovinkaan paljon. VHH:n osalta täydet hyödyt mm. kolesteroliarvoihin tulevat noin vuoden päästä ruokavalion aloittamisesta
Satunnaistetun tutkimuksen järjestämiselle tässä asiassa voi olla myös tutkimuseettisiä esteitä. Välimeren ruokavalion hyödyt on nimittäin osoitettu hyvin eri tutkimuksissa, mutta Atkins-tyyppisten ruokavalioiden päälle lankeaa tällä hetkellä vähintäänkin vahva epäilyksen varjo, kun on kysymys tämän ruokavalion eläinproteiinia ja eläinrasvaa suosivista versioista.
VastaaPoistaNäin varmasti on koska VHH-ruokavaliota (Atkins on vielä eri asia) ei ole ns. virallisten tahojen puolesta tutkittu. Toisaalta uskoisin, että tämä on myös tarkoituksellista. Enkä usko, että tätä tullaan koskaan tutkimaankaan ilman jonkin sortin painetta tai painostusta.
VastaaPoistaNäin juuri voidaan heitellä näitä epämääräisiä syytöksiä aiheesta ja pelotella tietämättömiä kansalaisia. Onneksi nykyään ihmiset pääsevät suoraan tutkimustietoihin käsiksi ja valistuneet yksilöt auttavat meitä tumpeloita niiden ymmärtämisessä. Harvapa enää sokeasti uskoo mm. WHO:n tai THL:n suosituksia vaan ottaa ne enemmän poliittisina linjauksina.
Alla olevassa linkissä on hyvin kotokielellämme purettu tämän keskusteluketjun artikkeli auki
VastaaPoistahttp://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2010/09/12/kasvissyontipropagandaa-helsingin-sanomat/
FF
Neonomide kyseli: "tuleeko mieleen yhtään vaikkapa yli 6 kk kestänyttä kontrolloitua tutkimusta, jossa kannattamaasi korkearasvaisempaa Välimeren ruokavaliota olisi verrattu oikeasta matalahiilariseen Atkinsiin tai vastaavaan?"
VastaaPoistaTässä on jotakin, sellaisilla rajauksilla, että tutkittiin vain diabeetikkoja, ja ruokavaliot olivat vähän sinne päin. :)
http://www3.interscience.wiley.com/journal/122604382/abstract
FanFan,
VastaaPoistaHelsingin Sanomien artikkelin väärinkäsitysten oikomiselle blogini ei ole oikea foorumi.
Jari,
VastaaPoistaTuossa oli todellakin kysymys liikalihavista diabeetikoista, joiden painoindeksi oli keskimäärin yli 31. On todella aika eri asia, mikä on heille sopivaa ja mikä on sopivaa yleisesti väestölle suositeltavaksi ruokavalioksi.
Kysymyksessä ei vastoin otsikkoa ole uusi tutkimus eikä myöskään karppitutkimus, vaan vanhaa Harvard-seurantaa, joka kaivettu uuteen myllytykseen. Alunperin tulokset julkaistiin NEJM:issä marraskuussa 2006 (Halton & al.) Nyt näköjään Fung & al. on päättänyt löytää sieltä uutta uutisoitavaa.
VastaaPoistaToisin kuin Fung, Halton antaa konkreettisia lukuja kaikista desiileistä ja niiden kokonaisriskistä suhteessa ravintotekijöihin (Taulukko 4). Sieltä ilmenee yksiselitteisesti, että MITÄÄN yhteyttä ei ole kokonaisrasvaan, ei eläinrasvaan, ei eläinproteiiniin, eikä kasviproteiiniin. Ainoat korrelaatiot löydettiin glykeemiseen kuormaan (lisää riskiä) ja kasvirasvaan (vähentää riskiä.)
Erityisen tyypillistä tendenssitutkimuksille on monimutkainen tutkimusasetelma. Konkretia puuttuu ja korvataan erinäisillä abstraktioilla. Sopivasti valittujen abstraktioiden väliset suhteet, erilaisten väitettyjen käyttäytymismallien pisteytykset kriteereineen, valittu tulosten raportointitapa, mm. näillä voi vaikuttaa haluttuun tulokseen.
Luodaan abstrakti käsite, joka sitten tulkitaan halutuksi konkretiaksi. Esimerkiksi eläinperäinen ravinto ei ole edullista -> voi on haitallista. Rehellinen tutkija tutkisi voin käyttöä suoraan.
Tämmöistä tehtiin nyt sitten tässäkin. Konkreettisia lukuja ei annettu. Ne oli katsottava Haltonin artikkelista. Vähähiilihydraattisimmaksi katsottu desiili söi keskimäärin lähes saman verran hiilihydraatteja grammoissa mitaten kuin monet tavalliset, ei-karppaavat eurooppalaiset, noin 200 g.
Fung & al. ovat nyt sitten niputtaneet kasvirasvan ja kasviproteiinin yhteen saadakseen poliittisesti haluamansa lopputuloksen. Kasviproteiineilla ei ollut mitään itsenäistä vaikutusta, sillä kaikki ryhmät söivät niitä yhtäläisesti mitättömän vähän. Luomalla nippukäsite eläinkunta vastaan kasvikunta saatiin öljyn vaikutuksella ratsastamalla tulos, jonka mukaan eläinperäinen ravinto yleisesti olisi muka vähemmän edullista.
Toistan, eläinproteiini ei korreloinut materiaalissa yhtään mihinkään, kuten ei myöskään kasviproteiini. Tai eläinrasva. Kysymyksessä siis puhtaasti niputtamisen taidonnäyte.
Toisin kuin täällä väitetään, hiilihydraattien määrät ja laadut oli kontrolloitu. Nk. kasviporukka ja nk. eläinporukka eivät eronneet niiden käytössä mitenkään.
Ainoa oikeasti vaikuttavalta näyttävä tulos on, että kasvipufa on terveydelle edullista -ainakin johonkin rajaan saakka. Ja sitä nyt sitten lainattiin luomaan poliittisia mielikuvia.
Mirka,
VastaaPoistaEläinproteiini, eläinrasva ja eläinkunnan tuotteet (ja vastaavat kasvikunnan tuotteita koskevat käsitteet) eivät ole mitään keinotekoisesti tekaistuja abstrakteja käsitteitä, vaan luonnollisia ja vakiintuneita ajattelun kategorioita. Maallikotkin käyttävät näitä sanoja yleisesti. Siksi näiden termien käytössä ei ole mitään outoa.
Jokainen käsite sulkee jotain sisäänsä ja jotain ulkopuolelleen. Siinä mielessä neutraaleja käsitteitä ei ole olemassakaan.
Et ilmeisesti ymmärtänyt pointtiani. Aineiston vanhemmassa käsittelyssä eläinrasva ja eläinproteiini eivät korreloineet sairastumisriskiin. Vasta niputtamalla koehenkilöt kasvirasvan käyttäjiin ja ei-käyttäjiin saatiin vähäinen muka-haitta esille.
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaYmmärsin kyllä. Sen sijaan sinulta taisi jäädä huomaamatta, että nyt julkaistu tutkimus ei perustunut ainoastaan Nurses' Health Studyn aineestoon, vaan myös Health Professionals' Follow-up Studyyn.
Lisäksi kannattaa panna merkille, että ruoka-aineilla on synergisiä yhteisvaikutuksia, mikä antaa usein aiheen puhua laajemmista ruokavaliokokonaisuuksista kuin vain yksittäisistä ravintoaineista. Tästä katso esimerkiksi tätä American Journal of Clinical Nutritionissa julkaistua artikkelia.
Ilmeisesti eläinrasva- ja eläinproteiini termeissä ärsyttää tässä yhteydessä se, että näitä käyttämällä tehdään tutkimuksessa näkyväksi tosiasia, joka muuten jäisi kätköön. Mutta eikö tieteen tarkoitus ole nimenomaan paljastaa ja tehdä näkyväksi sitä, mitä emme muuten tietäisi?
Yleiskäsitteiden käyttö on tarpeen myös kokonaisuuksien hahmottamiseksi. Kuten eräs arvostamani filosofi on sanonut, "ymmärtääksemme meidän on yksinkertaistettava." Jos pysymme jatkuvasti pienimpien osatekijöiden tasolla, emme kykene ymmärtämään kokonaisuuksia.
Aiemmasta versiosta ei jäänyt mikään kätköön. Olennainen tekijä oli ainoastaan kasvirasvan käyttö. Kaikki muu tuossa uutisoinnissa oli harhaanjohtamista.
VastaaPoistaKaksi kolmasosaa tutkituista oli analysoitu jo 2006 Haltoniin minun nähdäkseni huomattavasti avoimemmin ja perusteellisemmin. Miesten mukaan otto ei tuonut nähdäkseni olennaista muutosta. Sukupuolten erot eivät olleet suuret.
VastaaPoistaJa siitäkin huolimatta löydetty "ero" jäi perin vaatimattomaksi. Yleensä kriteerinä esitetään alle 0,5 tai yli 2, eli riskin puolittuminen tai tuplaantuminen. Lisäksi raportoitu energiankulutus on epäilyttävän alhainen eli aliraportointiin liittyy melkoiset virhemahdollisuudet. Mm. tuon mukaan eniten kasviproteiinia syöneet käyttivät keskimääräistä enemmän alkoholia, mitä en pidä kovin todennäköisenä.
Hei Juhana, sanoit aiemmin tässä kommenttiketjussa, että suosittelet nauttimaan juustot täysrasvaisina (mutta et käyttämään voita). Miksi suosittelet juustoja täysrasvaisina? Pitäisikö minun vaihtaa 17-prosenttinen juusto tavalliseen täysrasvaiseen? Entä olisiko parempi suosia tavallisena leivänpäällysjuustona jotain muuta kuin kotimaisia tuotteita (vrt. puheesi eteläeurooppalaisista juustoista)? Mitäköhän ne olisivat?
VastaaPoistaKäytän leivän päällä itsetehtyä levitettä, jossa on kolmasosa voita, kolmasosa oliiviöljyä ja kolmasosa vettä. Teollinen margariini on minusta yksinkertaisesti pahanmakuista. Eli tuon kolmasosan verran menee voita leivälle, onko paha? Vielä kun jostain saisi luomuvoita.
Maria
Hei Maria,
VastaaPoistaJo Välimeren ruokavalioita tutkinut professori Serge Renaud totesi juustojen olevan "9000 vuotta vanha keksintö, jota ei ole voitu yhdistää sepelvaltimotautiin." Juustot olivat myös osa merkittävän Lyonin sydäntutkimuksen ruokavaliota, jota noudattaneiden sydäntautikuolleisuus oli noin 70 prosenttia alempaa kuin vertailuryhmällä. Johtuuko juustojen neutraalius/terveellisyys sydämelle niiden hajonneesta laktoosista, niihin muodostuneesta K2-vitamiinista vai niiden bioaktiivisista peptideistä vai kaikista näistä tekijöistä yhdessä, sitä en osaa sanoa.
Mitään ravitsemuksellista syytä kieltäymykseen täysrasvaisista juustoista ei siis ole. Juustojen rasvaisuuden valitsisin lähinnä herkullisuuden perusteella. Itse esimerkiksi syön vuohenjuustoa, jossa on 30 prosenttia rasvaa. Se sopii minun makuuni; rasvaisemmista juustoista en pidä yhtä paljon. Jos pidät 17-prosenttisesta juustosta, niin voit mielestäni syödä edelleen samaa.
Puhuin eteläeurooppalaisista juustoista lähinnä sen vuoksi, että maitotuotteiden CLA-pitoisuus (konjugoitu linolihappo) saattaa olla hyvinkin merkittävä tekijä selittämässä niiden terveellisyyttä tai epäterveellisyyttä. Toinen tekijä on sitten tuo K2-vitamiinin määrä niissä. Eteläeurooppalaisten juustojen CLA-pitoisuuden voi otaksua olevan suuren osan vuodesta korkeampi kuin suomalaisten juustojen, koska siellä eläimet voivat laiduntaa vuosittain pidempään kuin Suomessa. Tämä on kuitenkin vain arvelua; tutkimustietoa asiasta en ole nähnyt.
Sen kuitenkin tutkimukset osoittavat, että laiduntavien eläinten maidossa ja lampaanmaidosta tehdyissä tuotteissa on eniten CLA:ta.
Levitteesi on OK, mutta myös linolihapon ja alfalinoleenihapon saannista kannattaa huolehtia.
Kiitos vastauksesta, Juhana! Tässä vasta opiskelen näitä asioita. :)
VastaaPoistaMaria
Ole hyvä. Aika monimutkaisia asioitahan nämä ovat. :-)
VastaaPoistaCLA eli konjugoitu linolihappo on bakteereiden muodostama, jota suolistomikrobit tuottavat linolihaposta. K2 vitamiinia muodostuu suolistobakteereiden avustuksella K1 vitamiinista. Ei tarvitse kuin omata hyvä bakteerikanta.
VastaaPoistaDragonfly,
VastaaPoistaMuodostuu, mutta liian vähän.
Nyt kun pääsin lukemaan otsikoitua tutkimusta, täytyy sanoa että on älytöntä ettei tutkimuksesta löydy mainintaa siitä mitä hiilarinlähteitä 'liharyhmä' suosi. Hodareita? Hampurilaisia? Ranskiksia? Viinereitä? Asia selvinnee alla.
VastaaPoistaYhdyn ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen pointtiin, että tarvittaisiin modernia ravintotietoisuutta edustavia eläin- ja kasvikarppaajia näiden antiikkisten massaseurantojen sijaan. Heidän kohdallaan tietenkin (elämän)päätetapahtumista ei saada aikaan tilastollista merkitsevyyttä iän vuoksi, eli jäämme kai odottelemaan 30-40 ajaksi fiksumpia tutkimuksia.
Tutkijajengin metodit ovat myös niitä selittäneen paperin mukaan hämmästyttävän epätarkkoja, kun ottaa huomioon että 2/3 tutkimukseen otetuista oli Nurse's Health Studysta, jonka metodeista tässä:
"Focusing on the second questionnaire, we found that butter, whole milk, eggs, processed meat, and cold breakfast cereal were underestimated by 10 to 30% on the questionnaire. In contrast, a number of fruits and vegetables, yoghurt and fish were overestimated by at least 50%. These findings for specific foods suggest that participants over-reported consumption of foods often considered desirable or healthy, such as fruit and vegetables, and underestimated foods considered less desirable. . . . This general tendency to over-report socially desirable foods, whether conscious or unconscious, will probably be difficult to eliminate by an alteration of questionnaire design."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2621022
Vaikkapa hampurilaisten kulutukselle arvioitiin 2-7% osumatarkkuus, verrattuna teehen ja olueen (70-80%). Todellista eturivin tiedettä? Lääketieteen alan ihmisillä ei varmaan ole motiiveja valehdella hodareiden kulutuksestaan? ^^
Muun muassa kalojen, simpukoiden ja riistan & maltillisen kypsentämisen & monipuolisten vihannesten ystävänä nämä vähän epäreilusti raportoidut tutkimukset hieman rasittavat. Jos tämä on sitä kovaa tiedettä, miksi metodologia on noin surkeaa ?
Neonomide,
VastaaPoistaAinakaan minä en ole väittänyt, että kyse olisi eksaktista tieteestä. Sikäli en koe väärinraportointia suureksi ongelmaksi, että se koskee yhtäläisesti kaikkia.
Metodologiasta aletaan valittaa aina sellaisen tutkimuksen kohdalla, jonka tutkimustulokset eivät miellytä; jos tutkimustulokset tukevat omia ennakkokäsityksiä, mahdollisia metodologisia heikkouksia ei edes huomata. :-)