Parillekin uusiseelantilaiselle sivustolle on koottu tutkimustietoja suomalaisen maidon runsaasti sisältämän A1-beeta-kaseiinin ja sen ruoansulatuksessa vapauttaman beeta-kasomorfiini 7:n (BCM7) mahdollisista haitoista. Sivustoilla väitetään muun muassa, että BCM7:n olisi osoitettu aiheuttavan haitallisena pidettyä LDL-kolesterolin hapettumista.
A1-beeta-kaseiinin epäillyistä yhteyksistä sydäntauteihin kirjoitetaan Beta Casein -sivustolla täällä ja havaituista yhteyksistä ykköstyypin diabetekseen täällä. Uusiseelantilaisen Scoop-lehden sivustolla on puolestaan luettavissa A1-maidon haitoista kirjan kirjoittaneen Keith Woodfordin lehdistötiedotteeseen perustuva juttu. Siinä referoidaan ytimekkäästi näyttöä A1-maidon haitallisuudesta.
Vastapainoksi on syytä todeta, että A1-beeta-kaseiinista on olemassa myös tutkimuksia, joissa yhteyttä proteiinin ja sairastuvuuden välillä ei ole havaittu.
Juustot maitoa terveellisempiä
Joka tapauksessa on selvää, että aihetta hysteriaan ei ole olemassa. A1-maitoa on juotu Suomessa iät ajat ja kaikesta huolimatta täällä on pysytty kohtalaisen hyvin hengissä. Varmuuden vuoksi saattaa kuitenkin olla terveellisempää nauttia maitotuotteet ennemminkin ranskalaiseen tapaan juustoina kuin juoda maitoa. Juustojen kypsytyksessä A1-beeta-kaseiinin sanotaan nimittäin hajoavan. Myös väestötutkimusten näyttö tukee käsitystä, että juustot ovat maitoa jonkin verran terveellisempi vaihtoehto. Välimeren ruokavalioita tutkineen professori Serge Renaud'n mukaan "juusto on 9000 vuotta vanha keksintö, joka ei ole yhteydessä sepelvaltimotautiin."
Ilmeisesti kypsytettyihin juustoihin muodostuu myös verisuonia suojelevaa K2-vitamiinia, joten mustaleima on ehkä tässäkin suhteessa maitoa parempi eväs.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä. K2-vitamiinista olenkin kirjoittanut jo aiemmin tässä blogissa. K2-vitamiinin runsas saanti on hollantilaisissa tutkimuksissa yhdistynyt vähäisempään verisuonten kalkkiutumiseen ja alempaan sydäntautiriskiin.
VastaaPoistaK2-vitamiini on tärkeää, koska se pitää huolta verisuonten kalkkiutumista ehkäisevän matriksi Gla-proteiinin karboksylaatiosta. Suomeksi sanottuna tuo merkitsee sitä, että K2-vitamiinin ansiosta tuo hyödyllinen verisuonien kalkkiutumista ehkäisevä proteiini on toimintakykyinen. Jos K2-vitamiinia ei ole elimistössä riittävästi, matriksi Gla-proteiini ikäänkuin seisoo tumput suorana voimatta suorittaa tehtäväänsä.
Paras K2-vitamiinin lähde on natto, josta olen myös aiemmin kirjoittanut tässä blogissa. Finelin mukaan myös kanassa ja broilerissa olisi juustojen lisäksi kohtalaisen hyviä määriä K-vitamiinia (ja nimenomaan K2-vitamiinia, koska on kysymys eläinkunnan tuotteista).
Jopa on mielenkiintoista, että juustojen kypsytys hajottaa A1-proteiinia. Oma vatsani nimittäin lakkasi sietämästä edes hyla- tai laktoosittomia maitotuotteita kesän lopussa, mutta kypsät juustot käyvät. Ehkä olen sittenkin jäljillä. :-) Välillä epäilin, että vain kuvittelen juustojen käyvän, koska pidän niistä. Suorastaan huojentavaa.
VastaaPoistaJuustojen parempi sopiminen voi tosiaan johtua niin monesta syystä. Laktoosinkin pitäisi hajota kypsytettävissä juustoissa.
VastaaPoistaJep, pelkkää arvailua toistaiseksi, mutta kun laktoosittomat tuotteet eivät sovi niin kyse lienee muustakin kuin maitosokerista. Kai se on mentävä tutkimuksen alkulähteille, jos sais vaikka lisäselkoa ja apuja. :-)
VastaaPoistaSori kun vaivaan asialla, mutta ethän tiedä, olisiko jossain saatavilla informaatiota tuosta A1-proteiinin hajoamisesta maitotuotteiden valmistusprosesseissa? Siksi kyselen, että olisi todella houkuttelevaa tietää, hajoaako se muussakin kuin juustojen kypsytyksessä. Lisäksi tietysti mietityttää, onko esim. vuohenjuustoissa tms. (ei kotimaisissa) käytetty todennäköisemmin A1- ja A2-maitoa. Tai ylipäänsä missä tahansa maitotuotteissa, vaikka turkkilaisessa jogurtissa. Laajenisi oma ruokavalio tai ainakin voisi testata sopivatko. :-)
VastaaPoistaKatselen vielä noita tutkimuslinkkejä läpi, jos löytyisi.
Kaikki vuohenmaito on lukemani mukaan A2-maitoa eli sitä terveellisemmäksi arveltua.
VastaaPoistaUseimpien ranskalaisten lehmien maito on myös A2-maitoa (minkä kuulemisesta suomalaiset maataloustuottajat eivät tietenkään tykkää).
Juustoissa siis lehmänmaidon A1-proteiini hajoaa (ainakin suurimmaksi osaksi), mutta jogurttien kohdalla lähteeni eivät olleet varmoja hajoamisesta. Asiaa voisi joku viitseliäs tietysti kysyä myös Valiolta. Uskoisin heidän tutkimusosastolla tuntevan tämänkin asian.
Ohohohoo, juhlin täällä, kiitos pikaisesta vastauksesta. Semminkin, kun uutiset ovat noin rohkaisevia. :-) Laitan Valiolle postia, tulen kertomaan, kuinka käy.
VastaaPoistaSaitko vastauksen Valiolta?
PoistaKiitos, Ylimuuli, jos kysyt. Olisi kiinnostavaa kuulla yleisemminkin, mitä mieltä ovat tästä koko A1/A2-maitoproblematiikasta.
VastaaPoista