NewsTarget.com-nimisellä sivustolla kirjoitetaan tällä viikolla aiheesta, jota minäkin olen jo käsitellyt tässä blogissa: verisuonten kalkkiutumisesta sydäntaudin riskitekijänä. Kirjoittajana on Bill Sardi, joka on useita asioita kriittisesti arvioiva toimittaja. Poleemisesti hän uudessakin jutussaan asettaa kolesterolin ja verisuonten kalkkiutumisen vastakkain, mutta aivan tarpeetta. Tosiasiassa perinteistä ateroskleroottisten plakkien muodostumista ja verisuonten kalkkiutumista pidetään toisistaan jossain määrin riippumattomina prosesseina, kuten asiaa sivuava artikkeli kertoo. Ihanteellista olisi ehkäistä molempia.
Kalkkiutumisen ehkäisijöinä Sardin artikkelissa tuodaan esille D-vitamiini, magnesium, K-vitamiini sekä C-vitamiini. Itse korostaisin näistä K-vitamiinin ja erityisesti K2-vitamiiin merkitystä. Se nimittäin pitää huolta matriksi Gla -proteiinin karboksylaatiosta eli käytännössä sen toimintakykyisyydestä. Tämä proteiini on pääasiallinen pehmeiden kudosten (esimerkiksi verisuonten ja aortan) kalkkiutumista ehkäisevä proteiini.
K1-vitamiinia on eniten vihreissä vihanneksissa; pinaatti, parsakaali ja persilja ovat sen hyviä lähteitä. Tehokkainta verisuonten kalkkiutumisen ehkäisemisessä K-vitamiini on kuitenkin K2-vitamiinina, jota on länsimaisissa ruokavalioissa terveellisimmissä muodoissaan eniten juustoissa. Juustoista paras valinta K2-vitamiinin lähteenä on Edam-juusto. Aivan omaa luokkaansa K2-vitamiinin lähteenä on kuitenkin natto, joka on japanilainen soijapavuista Bacillus subtilis var. natto -bakteerikannalla käytetty ruoka. Nattoa voi Helsingissä ostaa Tokyokan-nimisestä ruokakaupasta Annankadulta.
Verenohennuslääkkeitä käyttävien ei pidä lisätä K-vitamiinia ruokavalioonsa ilman keskustelua lääkärin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.