Ravintoasiantuntija Juhana Harju kirjoittaa tähän blogiin ravinnosta, ravintolisistä ja terveydestä
— Sinulle, joka haluat pitää parempaa huolta terveydestäsi.
2. joulukuuta 2007
Maidolla ja maidolla voi olla eroa
Yhdysvaltalainen A2-maitomainos.
Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina hyvin kirjoitettu (vaikkakin harhaanjohtavasti otsikoitu) mielipide-kirjoitus. Juttu nosti pohdittavaksi sen, olisiko Suomessa yleisten lypsykarjarotujen tuottama maito syynä täällä yleiseen tyypin 1 diabetekseen ja sydäntauteihin. Kirjoituksen taustalla oli uusiseelantilaisen professori Keith Woodfordin kirja Devil in the Milk.
Woodfordin mukaan tiettyjen Suomessakin hyvin yleisten lypsykarjarotujen tuottama maito sisältää runsaasti A1-beeta-kaseiini-nimistä proteiinia. Tämä proteiini on monissa väestötutkimuksissa yhdistetty muun muassa suurempaan ykköstyypin diabeteksen ja sydäntautien riskiin, ja A1-maidon on osoitettu aiheuttavan diabetesta eläinkokeissa. Näyttö A1-maidon haitoista ei kuitenkaan ole vielä mitenkään aukotonta. Silti epäilykset ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että Uudessa-Seelannissa ja Australiassa on kaupoissa ollut jo neljän vuoden ajan myytävänä terveellisemmäksi uskottua A2-beeta-kaseiinia sisältävää maitoa. A1-maidosta A2-maitoon siirtyminen edellyttäisi laajaa karjanjalostusta. A2-beeta-kaseiinia on eniten guernsey-rotuisten lehmien maidossa.
Englanninkielinen video A1/A2-maidosta sisältäen Woodfordin TV-haastattelun on katsottavissa täällä. Suomeksi aiheesta on aiemmin kirjoitettu Verkkouutisissa.
Myöhempi lisäys : Verkkouutisten jutun jälkeen asiasta on tehty uusiakin tutkimuksia. Nykyisin niitä mekanismeja, joilla A1-beeta-kaseiini mahdollisesti aiheuttaa sairauksia, pystytään selittämään paremmin. Niitä on kuvattu hyvin Beta Casein -sivustolla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Juhana, sanot että "Näyttö A1-maidon haitoista ei kuitenkaan ole vielä mitenkään aukotonta".
VastaaPoistaUusiseelantilainen verkkolehti press.co.nz kirjoittaa (http://www.stuff.co.nz/thepress/4202330a13135.html ), että Woodford seurasi vain kiinnostuneena hajanaisia A1-A2-tutkimustuloksia, kunnes luki jonkun arvostamansa kollegan tutkimusartikkelin. Kun hän sitten innostui penkomaan asiaa, hän huomasi että meijeriteollisuus halusi vaieta asiasta, ja alan arvovaltaiset tahot kehottivat häntä olemaan keikuttamatta venettä.
Press.co.nz:n mukaan Woodfordin läpikäymiin tutkimuksiin kuuluu Bob Elliottin vuonna 1997 tekemä havainto, että puolet A1-maitoa saaneista hiiristä kehitti diabeteksen, kun sitävastoin ei yksikään A2-maitoa saaneista. Tämän huolestuttavan löydöksen jälkeen silloinen meijeriministeriö, nykyinen Fonterra, rahoitti osaltaan laajan seurantatutkimuksen Uudessa Seelannissa, Kanadassa ja Britanniassa. Tällä kertaa käytettiin sekä rottia että hiiriä, ja yhdeksää erilaista ruokavaliokoostetta, joihin kuului gluteenidieetti (? 'a gluten one'). Kaiken koeruoan valmistivat meijeriministeriön teknikot.
Woodward sanoo, että juuri koeruoka muodosti ongelman. Puolessa siitä käytettiin äidinmaidonvastiketta nimeltä Pregestimil, jossa on runsaasti BCM-7:ää. (!!!!) Niinmuodoin tutkimus oli jo lähtökohtaisesti pilalla. Monet niistä jyrsijöistä, joiden oli tarkoitus saada vain A2-maitoa, saivat Pregestimilin mukana myös A1:tä. Woodfordin mukaan koe olisi pitänyt hylätä saman tien. Woodfordin meijeriministeriön tutkijalta saaman tiedon mukaan tätä ei tiedetä Uuden Seelannin ulkopuolella, mutta uusiseelantilaiset tutkijat kyllä tiesivät asian. Tutkijat antoivat tutkimuksen jatkua ja tulla julkaistuksi Diabetologia-lehdessä vuonna 2002. Tätä tutkimusta käytettiin laajalti A1-A2-kysymyksen mitätöintiin ja vähättelyyn.
Terv. Perenna
Hei Perenna,
VastaaPoistaTäällä on yksi parhaimmista A1-beetakaseiinia koskevista sivustoista: Beta Casein
Vahvoja epäilyksiä herättäviä tutkimuksia on siis jo aika paljon. Aukottomasti asia voidaan osoittaa vain ihmisillä tehdyissä satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa.
Asiaa olisi mielestäni hyvä tutkia Suomessa, koska juuri täällä ykköstyypin diabetesta on niin runsaasti. Samalla täällä lypsykarja on pääasiassa A1-maitoa lypsävää. Siksi asia olisi syytä selvittää juurta jaksain.
Niin asia olisi mielestäni syytä tutkia viimeistään nyt. Muistan nimittäin elävästi että jo 1980-luvulla esitettiin tutkijapiireistä heittoja (jotka ilmeisesti jäivät todentamatta) että suomalaisten runsaalla maidonjuonnilla ja diabeteksen yleisyydellä on olemassa yhteys. Silloin spekulaatio koski nimenomaan koski ykköstyypin diabetesta.
VastaaPoistaYkköstyypin diabetes tuskin selittyy kuitenkaan pelkästään maidolla, sillä suomalainen syntymäkohorttitutkimus osoittaa, että jo riittävällä lapsuudenaikaisella D-vitamiinilisällä pystyttäisiin ilmeisesti estämään suurin osa sairastumisista.
VastaaPoista