Päivän Helsingin Sanomat lietsoo todennäköisesti vahingollista hysteriaa jutullaan, joka on otsikoitu: 'Runsaasti vihanneksia syövä voi saada liikaa nitraattia talviaikaan'. Samaan aikaan kun suomalaisten yksi keskeinen ravitsemuksellinen ongelma on liian vähäinen vihannesten syönti, Helsingin Sanomien artikkeli saa aikaan vain hallaa.
Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA on punninnut vihannesten syömisen hyötyjä nitraattien saannin mahdollisia haittoja vastaan, ja se on päätynyt toteamaan, että vihannesten syönnin edut painavat vaa'assa enemmän. EFSAn dokumentin mukaan vihannekset ovat terveellisiä: ne ehkäisevät ei-tarttuvia tauteja, kuten sydän- ja verisuonitauteja, syöpää, liikalihavuutta ja tyypin 2 diabetesta. (Tuosta tiedostosta käyvät muuten selville myös eri vihannesryhmien sisältämät nitraattien määrät.)
Mielenkiintoista on myös, että puolentoista kuukauden takainen uutisartikkeli kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan nitraatin ja nitriitin runsaampi saanti ruoasta yhdistyi puolta vähäisempään sydänsolujen kuolemaan eläinkokeessa. Lisäksi tutkimusta johtanut Nathan Bryan totesi: "Yleinen käsitys on, että nitriitit/nitraatit ovat karsinogeeneja, mutta ne eivät ole."
Myöhempi täsmennys: En usko nitraattien lisäävän syöpäriskiä, mutta nitraatit voivat heikentää punasolujen happiaineenvaihduntaa aikuisillakin. Nitraatin liikasaannin välttämiseksi voi olla paikallaan rajoittaa rucolan ja varsisellerin runsasta ja usein tapahtuvaa syömistä. Muuten vihanneksia on järkevää syödä runsaasti.
On hyvä, että viranomaiset seuraavat nitraattimääriä ja että viljelijät pyrkivät rajoittamaan niiden liiallista muodostumista vihanneksiin.
Tutkimusviite: Bryan NS et al. Dietary nitrite supplementation protects against myocardial ischemia-reperfusion injury. Proc Natl Acad Sci U S A. 2007 Nov 27;104(48):19144-9.
Samoja tuumiskelin minäkin aamuhesarin äärellä. Toki voisi miettiä kasvihuoneviljelyn mielekkyyttä pohjoisessa myös tältä kannalta. Vaihtoehtojahan on kesällä kasvaneissa ja talveen säilyvissä vihanneksissa kuten keräkaalissa, sipuleissa ja juureksissa, säilykkeissä kuten pakastemarjoissa, tomaattisäilykkeissä ja hapankaalissa (ynnä muissa perinnesäilykkeissä) sekä etelämmässä luonnonvalossa kasvaneissa tuontivihanneksissa ja hedelmissä.
VastaaPoistaHei Mirka,
VastaaPoistaItse en lähtisi säilöttyjen vihannesten linjalle, koska niiden käyttöön sisältyy muita riskejä. Säilöttyjen vihannesten runsas syöminen yhdistyy joissain tutkimuksissa suurempaan ruokatorven syövän riskiin.
Liiallisen nitraatin välttämiseksi lienee paikallaan välttää rucolan syömistä kovin usein. Muut toimenpiteet tuskin ovat tarpeellisia.
Mahtaako rucolassakaan olla ongelmia kesällä, runsaassa valossa kasvaneena?
VastaaPoistaItse näen sadonkorjuuaikaan säilötyt vihannekset arvokkaana ravinnon monipuolistajana erityisesti juuri pohjoisessa. Ne ovat keskeinen piirre mm. Japanin ja Kiinan perinteistä ruokavaliota ja mahdollistaneet runsaan ja monipuolisen kasvisten saannin ympäri vuoden.
Runsaan, yksipuolisen hapatteiden syömisen mahdolliset haitat on sitten oma kysymyksensä.
Hei Juhana!
VastaaPoistaJuon päivittäin raaoista perunoista puristettua mehua n. 3,5 dl. Ajatuksena on ruveta lisäksi juomaan punajuurista, selleristä ja porkkanoista tehtyä mehua. Nyt kuitenkin alkoi kauhistuttamaan em. juuresten nitraattipitoisuus nautittuna päivittäin ja täysin käsittelemättömässä (=raa'assa) muodossa ja vieläpä puristettuna mehuna. Mitä tuumit? Onko tässä järkeä vai pitääkö vaihtaa mehulaatuja..... :-(
Varsisellerissä on EFSAn mukaan runsaasti nitraatteja, ehkä siten mukulasellerissäkin. Eli sellerimehua en nauttisi säännöllisesti.
VastaaPoistaPunajuuren nitraattipitoisuus riippuu paljon kasvupaikasta ja viljelytavasta. Vihannesten nauttiminen raakana ja mehuna ei minusta sinänsä ole ongelma, mutta suosittelisin mehujen käyttöön kuitenkin monipuolisuutta. Siten myös mahdolliset riskit vähenevät. Ilmeisesti sinulla on jokin syy tuoremehukuuriisi.
Hei! Kiitos pikaisesta vastauksesta.
VastaaPoistaTiedätkö tarkemmin vielä nimenomaan perunasta - kun sitä kuitenkin nautin päivittäin? Pitäisikö se jättää vähemmälle? Käytän mehuun ainoastaan kotimaisia luomuperunoita, kasvupaikasta ei ole sen tarkempaa tietoa. Jotenkin olen saanut sen kuvan, että peruna olisi "nitraattihirviö", totta vai tarua.... Osaatko kertoa tarkemmin juuri perunan, punajuuren ja sellerin nitraattipitoisuuksista - eli onko (juuri)selleri kuitenki perunaa "huonompi" vaihtoehto? Ja entäpä kotimaiset luomuporkkanat? Mehujen olen tosiaan huomannut tehostavan aineenvaihduntaa.
En osaa sanoa asiasta paljon enempää kuin mitä jo sanoin. Voin vain viitata siihen EFSAn dokumenttiin, jonka liitin tähän blogikirjoitukseeni. Katso nitraattipitoisuuksia esimerkiksi dokumentin sivulta 13.
VastaaPoista