Uuden brittitutkimuksen mukaan neljän terveellisen elintavan yhdistelmä voi pidentää elinikää peräti 14 vuodella siihen verrattuna, että mitään näistä terveellisistä elintavoista ei noudattaisi. Nämä terveelliset elintavat ovat:
● Tupakoimattomuus
● Liikunta
● Kohtuullinen alkoholinkäyttö
● Riittävä vihannesten ja hedelmien syönti
Erityisesti sydän- ja verisuonitautien riski alenee näillä elintavoilla. Tutkimuksen tulokset perustuvat yli 20 000 brittinaisen ja -miehen keskimäärin 11 vuotta kestäneeseen seurantaan. Kohtuulliseksi alkoholinkäytöksi katsottiin tutkimuksessa 1–14 annosta alkoholia viikossa. Riittävä liikunnan määrä oli riippuvaista työn laadusta; istumatyötä tekeviltä edellytettiin hieman enemmän vapaa-ajan liikuntaa. Yhteensä viiden vihanneksen ja hedelmän syöminen päivässä katsottiin riittäväksi.
Tulee lisäksi mieleen, että riittävästä omega-3-rasvahappojen saannista huolehtimisella voisi olla samaa suuruusluokkaa oleva vaikutus kuin kullakin näistä tutkimuksessa esille tulleista tekijöistä erikseen.
Juuri eilen Sydänliiton seminaarissa pohtivat, että 50 vuoden kuluessa saavutettu 80 prosentin sydänkuolleisuuden lasku työikäisessä väestössä on noin 60-prosenttisesti elintapojen muutoksen seurausta ja 20 prosenttia laskusta menee uusien lääkkeiden ja hoitojen piikkiin.
VastaaPoistaSitä en tiedä, perustuuko jaottelu johonkin tutkimustietoon, mutta 1980-luvun puoliväliin saakka saavutettu kuolleisuuden lasku oli suurimmaksi osaksi elintapamuutosten aikaansaannosta ja tämä käänne tapahtui 70-luvun alussa. 80-luvun lopulta lähtien käytössä oli vaikuttavia hoitoja, mutta myös entistä tehokkaampia ravintokeinoja.
Hei, kiinnitin huomiota tuohon, että kohtuullinen alkoholinkäyttö oli 1-14 annosta. Tarkoitettiinko tällä oikeasti sitä, että nolla annosta, ei olisi yhtä optimaalinen, vai onko kyse vain ilmaisun epätarkkuudesta? Siis jos juo vähemmän kuin yhden annoksen viikossa tai ei lainkaan, onko siitä (näiden tutkijoiden mielestä tai sinun mielestäsi) terveyshaittaa? Yleensä tietysti huomio kiinnitetään tuohon ylärajaan ja olettaisin, että tässäkin määritelmässä yläraja on se olennaisin.
VastaaPoistaKiitos vastauksesta! Oma kulutukseni jää suosituksen alle, mutta luulen, että elämäntavan viilaamiseen löytyy vielä toistaiseksi hyödyllisempiäkin keinoja :-)
VastaaPoistaLöysin tämän blogin äskeittäin ja pidän kovasti! Kiitos!
Mukavaa kuulla myönteistä palautetta. Kiitos, Marikki.
VastaaPoistaJoudun nyt tekemään tunnustuksen. Minulla tuo hedelmien ja vihannesten syönti on kovin puutteellista.
VastaaPoistaTupakoinnin lopetin seinää -94.
Reipasta liikuntaa 2-3 kertaa viikossa +pienimuotoista ulkoilua mm.koiran ulkoilutukset.
Alkoholia tulee otettua pari viinilasia lauantaisin.
Ja mitä ilmeisimmin elinvuodet ovat myös laadukkaampia ja tämähän on ensiarvoisen tärkeää.
VastaaPoistaKirjoitusta lukiessa tuli mieleen pari muuta tutkimusta, jotka valottavat kiintoisasti mielen ja (fyysisen) terveyden suhdetta.
Biokemian professori Kazuo Murakamin mukaan ihminen voi asenteellaan ja ajattelullaan vaikuttaa geeneihinsä – ihminen voi aktivoida tai jättää aktivoimatta geenejänsä. Positiivisesti ajattelevalla ihmisellä tietyt geenit aktivoituvat – lääketieteen ammattilaisten odotusten vastaisesti. Vastaavasti jos ihminen ajattelee negatiivisesti, samaiset geenit pysyvät inaktiivisina. Kirjoittelin tästä enemmän blogiini noin vuosi sitten (http://gnothiseauton.blogspot.com/2006/11/vapaasti-naura-itsesi-terveeksi.html).
Tähän liittyen on olemassa Carnegie Mellonin yliopistossa tehty tutkimus viiden vuoden takaa, jonka mukaan onnellisuus suojaa flunssalta (http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3083447.stm).
Mielenkiintoinen on myös Mayo-klinikan tutkimus, jossa päätellään että onnelliset ihmiset elävät 19% pessimistejä pidempään (http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/635292.stm)
-gs
Löysin vielä tutkimuksen, joka alkujaan oli tuossa edellä mielessäni, "positive attitude delays ageing", siis myönteinen asenne viivästyttää ikääntymistä, näin ainakin Texasin yliopiston tutkimuksen mukaan(http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3642356.stm).
VastaaPoista-gs
Kiitos näkökulman laajentamisesta, Gnothi Seauton.
VastaaPoistaOlen kanssasi täysin samaa mieltä, että henkisillä, psyykkisillä ja sosiaalisilla tekijöillä on suuri merkitys terveyteen. On esimerkiksi tutkimusnäyttöä siitä, että onnellisessa parisuhteessa elävien sydäntautiriski on huomattavasti alempi kuin yksinään asuvien. (Tällä en tahdo sanoa, etteivätkö yksin elävätkin voisi olla onnellisia.)
Vanhasta psykosomatiikasta on nykyisin edetty psykoneuroimmunologiaan, jossa esimerkiksi herkillä ja noninvasiivisilla kuvantamismenetelmillä pystytään havainnoimaan tunteiden yht'aikaisia fyysisiä vastinpareja kehossa. Se on todella mielenkiintoinen tutkimuskenttä.
Kirsille: Mainitsemasi suuruusluokan arvioita olen nähnyt myös tutkimuksissa, joten luvut eivät varmaankaan ole aivan hatusta vedettyjä.
VastaaPoistaToisaalta kannattaa muistaa, että elintapojemme muutokset eivät ole olleet pelkästään myönteisiä: arkiliikunta on vähentynyt, lihavuus lisääntynyt, alkoholinkäyttö kasvanut.
Hei Marikki,
VastaaPoistaEi ole kysymys epätarkkuudesta, vaan kohtuullinen alkoholinkäyttö todellakin alentaa sydäntautiriskiä ja kokonaiskuolleisuutta. Kannattaa huomata, että alkoholinkäytön hyötyjä voidaan saavuttaa jo hyvin vähäisellä viikottaisella käytöllä. (1 annos viikossa vastaa esimerkiksi yhtä pulloa keskiolutta tai kahta pulloa ykkösolutta (!) viikossa.)
Silti on selvää, että kenenkään jolla on itsellään ollut tai jonka lähipiirissä on tai on ollut alkoholiongelma ei pidä ryhtyä käyttämään edes vähäistä määrää alkoholia, koska hallitsemattoman alkoholinkäytön riskit ovat moninkertaiset maltillisen käytön hyötyihin verrattuna.
Alkoholinkäytöstä kokonaan pidättäytyvät voivat alentaa sydäntautiriskiä monilla muilla tavoilla.
Vastavierailevana täytynee tähän keskusteluun sanoa se, että eiköhän tuo ole melko loogista. Jos elämässä on positiivisia asioita, tai myönteinen vire, se usein tukee myönteisiä elämäntapoja ja ravintovalintoja omanlaisena kierteenä. Vastapainoksi on olemassa alaspäin pyörivä kierre, esimerkiksi alkoholismin muodossa.
VastaaPoistaKysymys taitaakin siten olla aika pitkälti siinä, mistä löytää se myönteisyys - kun se ei liene kaupan.
Ilman muuta, Fredrika. Psyykkinen hyvinvointi ja terveelliset elintavat ilman muuta vaikuttavat toisiinsa.
VastaaPoistaPsyykkiset tekijät ovat periaatteessa muutettavissa olevia riskitekijöitä, mutta käytännössä itsestään ei ole kovin helppoa tehdä onnellisempaa kuin jo olemme, muuten kai olisimme sen jo tehneet. Mutta mahdotonta se ei ole.
Ikivanha viisaus kiteytti sen muotoon "anima sana in corpore sano".
VastaaPoista-gs
"Ikivanha viisaus kiteytti sen muotoon 'anima sana in corpore sano'."
VastaaPoistaNiinpä. Terveyttä on ymmärretty aiemmin hyvin kokonaisvaltaisesti.
Nykyisessä lääketieteellisessä lähestymistavassa hyvää on yritys perustaa hoito tiukkaan näyttöön toimivuudesta. Mielestäni tarvittaisiin sekä kokonaisvaltaisen että näyttöön perustuvan (ja fragmeentaarisemman) näkemyksen yhdistämistä.