18. joulukuuta 2007

Kansanterveyslaitos vastaa maitoa koskeviin epäilyihin

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska ja tutkimusprofessori Outi Vaarala vastaavat päivän (18.12.) Helsingin Sanomien mielipidepalstalla maidon A1-beetakaseiinia koskeviin epäilyihin. Artikkeli alkaa lyhyellä katsauksella maidon roolista suomalaisessa ruokavaliossa. Samassa yhteydessä lainataan ravitsemusneuvottelukunnan maitoa koskevia suosituksia, joissa korostetaan maitoa tärkeiden ravintoaineiden lähteenä. Maitovalmisteisiin liitettyinä haittoina tuodaan esille niiden sisältämä "kova rasva" sekä laktoosi-intoleranssi.

Sen jälkeen kirjoitus siirtyy käsittelemään "uusiseelantilaista tutkimushypoteesia, jonka mukaan lehmänmaidon valkuaisaineista kaseiinin A1-tyypin käyttö lisäisi muun muassa tyypin 1 diabeteksen, autismin, skitsofrenian ja sydäntautien riskiä." Tyypin 1 diabetesta koskevista epäilyksistä kirjoittajat toteavat, että hypoteesia tukevia tutkimuksia on julkaissut lähinnä uusiseelantilainen tutkimusryhmä ja että näyttö tautimekanismien tasolla on heikkoa. Sydänsairauksia koskevien epäilyjen mainitaan jutussa saaneen alkunsa eläinkokeista, mutta "ihmisiä tutkittaessa näitä löydöksiä ei ole kuitenkaan voitu vahvistaa", kirjoittajat toteavat.

Jutussa käsitellään lyhyesti myös sitä, voisiko A1-beetakaseiini olla syynä siihen, että joillakin ihmisillä ulkomainen maito tuntuu aiheuttavan vähemmän vatsaoireita kuin suomalainen. Tällaisen näkemyksen tueksi ei kirjoittajien mukaan kuitenkaan löydy tieteellistä näyttöä, ja kirjoittajat arvelevatkin vähempien vatsaoireiden johtuvan muista syistä.

Artikkelin loppupuolella Puska ja Vaarala toteavat, että maidon ja terveyden suhteen on käynnissä useita tutkimuksia. He kertovat Kansanterveyslaitoksen olevan mukana esimerkiksi tutkimuksissa siitä, voidaanko lehmänmaidon valkuaista imeväisiässä välttämällä vähentää diabetesriskiä. Lisäksi kirjoittajat viittaavat TRIGR- ja FINDIA-tutkimuksiin, joista molemmissa selvitetään voidaanko äidinmaidonkorvikkeita modifioimalla vähentää diabetesriskiä. Kirjoittajat uskovat, että näiden tutkimusten myötä löytyy vastaus siihen, onko lehmänmaidossa jokin diabetesriskiä lisäävä tekijä. "Tähän mennessä ei siis ole tutkimustuloksia siitä, että suomalainen maito olisi yhteydessä diabetesriskiin." Juttu päättyy kirjoittajien kokoavaan toteamukseen, että Kansanterveyslaitoksen maitoa koskevat suositukset ovat edelleen voimassa.

3 kommenttia:

  1. Olen lukenut muistaakseni Valion teettämän selvityksen ulkomaisen maidon aiheuttamista vähemmistä vatsaoireista. Yhteys löydettiin ja selvityksen mukaan Suomessa oireiden taustalla oli ruisleipä sekä maidon rasvattomuus.

    Liiempää ääntä selvityksestä ei ole pidetty.

    VastaaPoista
  2. Ihan hauska, että vastasivat KTL:ltä, mutta kanta tietysti on juuri sellainen kuin viralliselta taholta voi odottaakin... Ihan asiallinen siis. Suosituksiahan ei voi hötkyillen muuttaakaan. Mutta mielenkiintoista nähdä, mihin juttu vielä etenee, tuntuu, että nyt on joku kivi tuupattu vierimään. Toivottavasti se juutu matkalla mutaan. ;-)

    VastaaPoista
  3. Eipä ole kivi lähtenyt vierimään. Kohta 10 vuotta kulunut ja mitään ei ole asiassa tapahtunut. Tai no joo, juuri tuli tietoa, että maidon kulutus on alimmillaan sitten pulavuosien. Ihmiset äänestävät jaloillaan ja muuta tapaa ei näytä olevan, että maitoyritysten ja virallisten tahojen näkemykset muuttuvat.

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...