Vihannekset, hedelmät ja omega-3-rasvat alentavat dementiariskiä. 65 vuotta täyttäneillä ranskalaisilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että niillä henkilöillä, jotka söivät päivittäin vihanneksia ja hedelmiä oli 28 prosenttia alempi dementiariski kuin niillä, jotka eivät näitä säännöllisesti syöneet. Vihannesten ja hedelmien dementialta ehkäisevä vaikutus voi olla sen ansiota, että ne sisältävät C-vitamiinia, karotenoideja ja flavonoideja, jotka voivat suojata aivosoluja.
Myös kalan viikoittainen syöminen yhdistyi 35 prosenttia alempaan Alzheimerin taudin riskiin sekä 40 prosenttia alempaan kaikista syistä johtuvaan dementiariskiin sillä tutkittavien enemmistöllä, joilla ei ollut geneettistä syistä suurentunutta riskiä sairastumiseen. Lisäksi omega-3-rasvoja sisältävien öljyjen säännöllinen käyttö yhdistyi selvästi alempaan dementiariskiin. Sen sijaan omega-6-rasvojen runsas käyttö — jos niiden lisäksi ei saatu riittävästi omega-3-rasvoja — yhdistyi suurempaan dementiariskiin niillä tutkimushenkilöillä, joilla ei ollut tiettyä geenimuotoa (ei ApoE 4:ää).
Dementian ehkäisemiseksi on siis suositeltavaa syödä runsaasti vihanneksia ja hedelmiä. Rasvaista kalaa, joka sisältää kognitiivisia toimintoja ylläpitävää DHA:ta (omega-3-rasvahappo), kannattaa myös syödä säännöllisesti. Lisäksi on hyvä käyttää omega-3-rasvoja sisältäviä öljyjä ja ruoka-aineita, kuten rypsiöljyä, pellavansiemenöljyä ja/tai saksanpähkinöitä. Tutkimuksesta kertoo myös englanninkielinen uutisartikkeli.
Viime vuonna julkaistu suomalaistutkimus viittaa lisäksi siihen, että tyydyttyneiden rasvojen käyttö keski-iässä lisää myöhempää dementiariskiä. Tyydyttyneitä rasvojahan on runsaasti esimerkiksi rasvaisissa maitotuotteissa ja rasvaisessa lihassa. Niiden runsasta käyttöä on siis hyvä välttää ei ainoastaan sydäntautiriskin, vaan myös dementiariskin vähentämiseksi.
Suurten kansansairauksien riskitekijät ovat yllättävästi aika pitkälle ihan yhteneväiset. Niinpä kuvaamallasi ruokavaliolla, terveyttä edistävällä liikunnalla, sosiaalisilla suhteilla, aktiivisella elämällä ja verenpainetason kurissa pitämisellä vähentää monien sairauksien riskiä samanaikaisesti. Tämä ei tosin tarkoita, että niiltä sairauksilta varjeltuu takuuvarmasti, mutta riski sairastua pienenee ja ehkä mahdollinen sairastuminen lykkääntyy pidemmälle.
VastaaPoistaEntäpä dementiariski ja alkoholinkäyttö?
VastaaPoistaJo Hippokrates sanoi, että se mikä on hyväksi sydämelle, on myös hyväksi aivoille.
VastaaPoistaKohtuullinen alkoholinkäyttö tukee kognitiivisen tason säilymistä. 1-2 päivittäistä lasillista punaviiniä saattaa siis hieman vähentää riskiä. Runsaammasta juomisesta on sen sijaan vain haittaa aivoille.
Ymmärräthän Juhana, ettei positiivinen tilastollinen yhteys välttämättä merkitse todellisen riskin lisääntymistä?
VastaaPoistaTyydyttyneen rasvan sydäntautiriskiäkään et ole koskaan näyttänyt toteen, koska vakuuttavaa näyttöä ei keta kaikkiaan ole. Mikael Fogelholmkin tunnustaa näytön olevan epävarmaa.
Minustakin näyttö on ainakin jossain määrin epävarma, mutta sen sijaan erityisesti omega 3-sarjan monityydyttymättömille korrelaatiot toistuvat niin uskomattoman usein, että itse nostan tassuni pystyyn.
VastaaPoistaNiitä voi suomeksi lukea vaikkapa Tero Honkasen kirjasta Omega: Rasvahappojen vallankumous
Jarille: Esimerkiksi tältä Oxford Centre for Evidence-based Medicinen sivustolta voit perehtyä näytön taso -kysymykseen. Voit huomata, että myös väestötutkimukset ja erilaiset kohorttitutkimukset löytyvät taulukosta vastaten erilaisia näytön tasoja.
VastaaPoistahttp://www.cebm.net/index.aspx?o=1025
Mirkalle: Eräs olennainen näytön tasoon liittyvä kysymys on se, onko tutkimuksessa mukana ollut populaatio vertailukelpoinen siihen populaatioon nähden, johon sitä sovelletaan. Esimerkiksi Harvardin Nurses' Health Studyn 20-vuotisseurantatutkimuksen kohdalla näin ei täysin ole, koska amerikkalaisessa ruokakulttuurissa hiilihydraattien laatu on paljon Suomea heikompi — täysjyväviljaa syödään vähemmän. Jos raffinoituja hiilihydraatteja suosivassa kulttuurissa näitä hiilihydraatteja korvataan tyydyttyneellä rasvalla, ei ole ihme, jos se ei näy kaikissa tutkimuksissa tilastollisesti merkitsevästi kasvaneena riskinä.
Kysyn varmaankin tyhmiä, mutta: Mensinkissä ja Mayossa kysymys oli korvaavuudesta, mutta lukemani perusteella jäin käsitykseen, että Harvardissa tekijöiden riskiä seurattiin itsenäisinä, ei siis hiilihydraatteja johonkin nimenomaiseen rasvatyyppiin vaihtaen? Eikö semmoinen edellyttäisi intervention?
VastaaPoistaSuomessakin (vain osittainen, esim. sokerilla ja perunatärkkelyksellä maustettu) täysjyvä on lähinnä mainoskikka, sillä todellisuudessa sen käyttö on vähäistä. Mutta tämähän ei liity enää kirjoituksen aiheeseen.
VastaaPoistaNo ei aivan. Jenkkilässä käyneet tuttavat, mm. mieheni, kertovat jopa valkoisten jauhojen olevan muuta kuin täällä, ja virvoitusjuomien käyttö on valtavaa. En kehu leipiämme mutta siellä tilanne on ilmeisesti VIELÄ paljon huonompi.
VastaaPoistaMutta tämä on tosiaan OT dementian ehkkäisyn suhteen, jossa yllä oleva tulos, siis ehkäisevänä näyttäytyvä ruokavalio, ei ole ollenkaan ainoa tuon suuntainen tulos.
Jarille: Monissa yhdysvaltaisissa tutkimuksissa täysjyvän kriteerit ovat olleet varsin löysät, jopa 35 prosenttia täysjyvää on riittänyt täysjyväksi määrittelyyn. Näin löyhistä määritelmistä huolimatta täysjyväviljan käyttö on assosioitunut selvästi pienempään sairastuvuuteen. Ei siis pidä vähätellä suomalaisia pääasiassa täysjyväviljaa sisältäviä tuotteita, vaikka toki niiden laatu voisi aina olla parempi.
VastaaPoistaJa, pitää ottaa huomioon, että dementiaan voi olla muitakin syitä kuin ruoka.
VastaaPoistaTottahan toki.
VastaaPoistaTämän päivän Helsingin sanomissa oli kiinnostava yliökirjoitus, jonka mukaan mm. kulttuuriharrastukset, sosiaaliset suhteet, pelaaminen ja lukeminen ovat vähintään yhtä merkittäviä tekijöitä terveyden ylläpitämisessä ja mm. dementian torjumisessa kuin sokeri- tai rasva-arvot, liikunta, laihduttaminen tai tupakoimattomuus.
VastaaPoista