B12-vitamiini voi vähentää dementian riskiä ravitsemustieteellisessä American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistun pitkittäistutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 1600 osallistujaa 10 vuoden ajan havaittiin, että B12-vitamiinitasojen kaksinkertaistaminen yhdistyi 30 prosenttia hitaampaan kognitiivisen tason laskuun. Samassa tutkimuksessa lisäksi homokysteiinitasojen kaksinkertaistuminen, mikä voi osaltaan johtua B12-vitamiinin puutteesta, yhdistyi yli 50 prosenttia nopeampaan kognitiivisen tason laskuun.
Kommentti: B12-vitamiini on ravintolisänä otettuna hyvin turvallinen. Siksi kognitiivisen tason säilymisestä kiinnostuneiden yli 50-vuotiaiden kannattaisi harkita B12-vitamiinin käyttämistä ravintolisänä. Lisäksi maitotuotteita välttäville vegaaneille B12-vitamiinilisä on välttämätön. Esimerkiksi 1 mg apteekista saatavaa B12-vitamiinia kahdesti viikossa on tavallinen ravintolisäksi suositeltu annos.
Paras luonnollinen B 12 lähde on maksa.
VastaaPoistaMaksasta saa samalla niin paljon A-vitamiinia, että se voi säännöllisesti syötynä ruoka-aineena heikentää luustoa (katso esim. Michaëlsson et al. Serum Retinol Levels and the Risk of Fracture. N Engl J Med. 2003 Jan 23;348(4):287-94).
VastaaPoistaLisäksi maksassa voi olla raskasmetalleja ja muita ympäristömyrkkyjä. Siksi en suosittelisi maksaa B12-vitamiinin lähteeksi.
Mainioita B12-vitamiinin luonnollisia lähteitä ovat tietysti myös liha, kala ja kananmunat.
VastaaPoistaPelkkä B12-vitamiinin määrä ruoka-aineessa ei kerro kaikkea. Lihasta B12-vitamiinin imeytyminen on heikompaa kuin maitotuotteista. Osa sekaruoan syöjistäkin (muistaakseni noin 10 %) kärsii B12-vitamiinin puutoksesta, mm. imeytymishäiriöiden vuoksi.
VastaaPoistaLisäksi yksittäisiä ravintotekijöitä pohdittaessa on hyvä pitää mielessä ruokavalion kokonaisuus. Suomalaisten ravitsemustilannetta kokonaisuutena ei parantaisi se, jos lihan tai kananmunien käyttöä lisättäisiin entisestään.
Energiamäärään suhteutettuna kananmuna on yksi parhaista ja monipuolisimmista elintarvikkeista.
VastaaPoistaSelitys voi olla myös yksinkertainen. Vaikka suomalaiset keskimäärin käyttäisivät riittävästi lihaa, niin nämä B12-puutoksesta kärsivät välttämättä eivät.
VastaaPoistaKananmunia kannattaa ehdottomasti syödä enemmän kuin keskimäärin syödään. Nehän ovat ravitsemuksellisesti huippuluokkaa kokonaisuuden kannalta.
Kala ja simpukat ovat myös hyviä B12-lähteitä. Ja munuainen, jos pelkää maksan A-vitamiinia.
VastaaPoistaPuhun mieluiten sellaisten ruoka-aineiden käytön puolesta, joiden runsas syöminen yhdistyy alempaan sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Liha, kananmunat ja sisäelimet eivät olet tällaisia ruoka-aineita, vaikka lihaa ja kananmuniakin mahtuukin jonkin verran ruokavalioon. Kalaa sen sijaan kannattaisi syödä enemmän.
VastaaPoistaOnko sisäelinten kohtuullinen syöminen jossain osoitettu haitalliseksi?
VastaaPoistaLihan välttely itsessään ei tietenkään yhdisty alempaan kuolleisuuteen:
VastaaPoistaMortality in vegetarians and nonvegetarians: detailed findings from a collaborative analysis of 5 prospective studies
Jos vitamiinin puutoksesta kärsii, kannattaa tilanne ensisijaisesti hoitaa luonnollisella ruoalla eikä pilleripurkilla.
Mirkalle: Joissain tutkimuksissa sisäelimet todella yhdistyvät suurempaan sairastuvuuteen. Ne myös sisältävät paljon kolesterolia sekä liikaa A-vitamiinia ja hemirautaa ajatellen ihmisten tavallisia tarpeita. Niissä voi olla myös raskasmetalleja, muita ympäristömyrkkyjä sekä lääkeainejäämiä.
VastaaPoistaJarille: Kovin erikoisella tavalla tulkitset tuota linkittämääsi tutkimusta, jos se ei sinun mielestäsi yhdisty alempaan kuolleisuuteen.
Alin kuolleisuus tuossa tutkimuksessahan oli lihaa välttävillä kalansyöjillä, laktovegetaristeilla sekä erittäin harvoin lihaa syövillä. Huonoiten pärjäsivät taas vegaanit ja sekaruoan syöjät.
Vegaanien sekaruoan syöjien kanssa yhtäläinen huono eliniän odote johtuu taas siitä, että siinä missä sekaruoan syöjät kärsivät usein erilaisista liiallisuuksista, vegaanit taas hankkivat suppealla ruokavaliollaan itselleen helposti joitakin puutteita.
Näistä puutteista ja liiallisuuksista kirjoitan tämänpäiväisessä (24.11.) blogikirjoituksessani.
Jäin ihmettelemään samaa. Iskeemisen sydäntaudin osalta semivegaanit pärjäsivät kirkkaasti lihansyöjiä paremmin, muiden tutkittujen tautien osalta eroja ei löydetty. Olisitko Jari tulkinnut tuon kohdan kattamaan kokonaiskuolleisuutta?
VastaaPoistaNo siinä ero ei ollut kovin suuri. Lisäksi voi spekuloida, olisiko tulos ollut toisen näköinen, jos lihan syöjät olisi eroteltu paljon ja vähän kasviksia ja kalaa syöviin. Mutta tämä toki on vain spekulointia.
Maksan rajoittamista voi perustella A-vitamiinin liikasaannilla, sen hyväksyn vaikka itse hiukan eri linjoilla olen. Mutta munuaiset ovat oivallinen lähde niin folaattiin kuin B12:een, eikä se sisällä paljoa A-vitamiinia tai rautaa.
VastaaPoistaEläintenkin munuaiset poistavat kuona-aineita. Siksi myös munuaisiin kerääntyy ympäristömyrkkyjä, esimerkiksi kadmiumia, ja niihin voi jäädä myös lääkeainejäämiä. Munuaisissa on runsaasti myös puriiniaineita, joista voi olla haittaa kihtiä sairastaville.
VastaaPoistaTodellakaan lihan välttely itsessään ei yhdistynyt alempaan kuolleisuuteen. Vegaanit ja lakto-ovo-vegetaristit molemmat välttelevät lihaa, mutta heidän kuolleisuutensa oli skaalan eri ääripäissä. Selkeästi lihan käyttö ei tuossa ollut olennaista kuolleisuuden suhteen.
VastaaPoistaVoimakas tulkintaa vääristävä ennakkoasenteesi on tullut ilmi jo aiemmin.
VastaaPoistaKasvissy�jien kokonaiskuolleisuus oli 0,95 eli hieman alempi kuin sekasy�jill�.
VastaaPoistaJari, kuva kolme. Missä näet vääristelevää tulkintaa?
VastaaPoistaMirka, tarkoitatko tätä? Siinähän ei ole (tilastollisesti merkitsevää) eroa kuolleisuudessa sekasyöjillä ja kasvissyöjillä?
VastaaPoistaJa vaikka olisikin, niin tutkimuksen henkilöitä ei ole satunnaistettu. Eli siis lihan syönti ei ole välttämättä ainoa ero.
Nyt en ymmärrä: Eihän tuo ollut interventio.
VastaaPoistaToki tekijä voi olla joku muukin kuin liha, esim. Heidelbergin ja adventistien suuri ero voisi viitata siihen. Mutta kun muitakin tutkimuksia on, joissa epäedullinen korrelaatio löytyy. Katso vaikka pubmedistä haulla.
Kiinassa toisaalta lihan syöminen on osoittautunut suojaavaksi tekijäksi, mutta tällöin on ollut kysymys köyhistä, joiden lihan kulutus on lähinnä kasvanut olemattomasta vähäiseen muun elintason nousemisen mukana.
Näistä on minusta hirveän vaikea sanoa mitään varmaa, mutta palkokasvien, kasviksien, pähkinöiden, hedelmien ja kalan korrelaatio terveyteen tulee jatkuvasti esiin eri tutkimuksista ja eri populaatioista.
Sisäelimistä lähinnä poron, hirven ja peuran maksa ja munuaiset sisältävät vahingollisia aineita
VastaaPoistaJos porsaan maksaa ei syö joka päivä ei A-vitamiinin saannissa ole ongelmia, suomalainen ravinto ei todellakaan sisällä hirveitä määriä ko vitamiinia. Muutama vuosi sitten maksalaatikoissa oli paljon porsaan maksaa jolloin sisäkoirat joille syötettiin 400g maksalaatikkoa päivässä saivat oireita
Syltty, maksa ja esim keitetyt munuaiset kasvisten kera ovat erinomaisen maistuva ja turvallinen vitamiinilähde. Tai olivat, nykyisin kukaan ei näitä tunne.
Ja kuka elää pisimpään? Kasvina osastolla tietämättä mitään ympäristöstä, dementoituneena B12 vitamiinin puutteesta vai täysipäisenä sekaruoan mättäjänä joka syö poronmaksaa?
Miettikää
Kartsa
Vaihtoehtosi, Kartsa, ovat mielestäni vähän mustavalkoisia.
VastaaPoistaMinulla on hyvät perusteeni olla suosittelematta maksaa B12-vitamiinin lähteenä jo siitäkin jo mainitsemastani syystä, että A-vitamiini heikentää runsaasti saatuna luustoa. Kysymys ei siis ole mistään akuutista myrkytysriskistä, vaan pelkästään optimaalista suuremmasta saannista. Suosittelen tutustumista asiaa koskeviin tutkimuksiin. Sen voi aloittaa vaikka tästä: Michaëlsson et al. Serum Retinol Levels and the Risk of Fracture. N Engl J Med. 2003 Jan 23;348(4):287-94.
Juhana Kirjoitti sivullaan: "Esimerkiksi 1 mg apteekista saatavaa B12-vitamiinia kahdesti viikossa on tavallinen ravintolisäksi suositeltu annos."
VastaaPoistaTuo 1 mg tuntuu aika tuhdilta annokselta.
"Tuo 1 mg tuntuu aika tuhdilta annokselta."
VastaaPoistaIdeana tämänsuuruisen annoksen käytössä on se, että vaikka B12-vitamiinin imeytymiseen normaalisti tarvitaan ns. sisäistä tekijää, tällä isohkolla annoksella B12-vitamiini voidaan ikäänkuin pakottaa imeytymään ilman ko. tekijän olemassaoloa. Kuitenkaan 1 mg ei ole mitenkään haitallinen annos heillekään, joilla ei ole sisäisen tekijään puutetta.
Itse sisäisen tekijän puuttumisen omaavana olen saanut tasapainon pistoksista, joita annetaan 1 mg/kk, mikä ylittää Suomen virallisen lääketieteessä käytettävän annostuksen kolminkertaisesti.
VastaaPoistaPistoksista tietenkin hyötyy 100% toisin kuin suun kautta nautituista, mutta tarkoituksenani onkin tähdentää virallisen lääketieteen suosituksen 1 mg joka 3-4 kk verrattuna nykyiseen 1 mg joka kk annostukseeni, joka vastaa amerikkalaisia tutkimustuloksia oikeasta B12-vitamiinin annostelusta.
Olen nähnyt tutkimustuloksia, joiden mukaan riittävän isot oraalisetkin annokset B12-vitamiinia imeytyvät, vaikka sisäinen tekijä puuttuisikin.
VastaaPoista