30. joulukuuta 2007

Terveyserot kasvavat — vastuu on poliitikoilla

Hyvä- ja huono-osaisuudesta johtuvat terveyserot ovat kasvaneet Helsingissä entisestään, kirjoittaa sunnuntain Helsingin Sanomat (sivut A3 ja A9). Siinä missä jakomäkeläinen mies kuolee keskimäärin jo 70-vuotiaana, kulosaarelainen mies elää keskimäärin 79-vuotiaaksi. Erot eri alueilla elävien odotettavissa olevassa eliniässä ovat vain kasvaneet. Tiedot perustuvat Helsingin tietokeskuksen julkaisemaan professori Tapani Valkosen johdolla tehtyyn tutkimukseen 'Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991–2005'.

Valkosen mukaan sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat hyvin suuren osan eroista kuolleisuudessa. Niiden jälkeen tulevat alkoholikuolemat, itsemurhat ja tapaturmat. "Huonot elinolot tai työttömyys johtavat usein alkoholikuolleisuuteen ja itsemurhiin", Valkonen selvittää Helsingin Sanomien artikkelissa. Hän arvelee, että eräänä syynä alueellisiin terveyseroihin voi olla se, että työttömät eivät ole työterveyspalvelujen piirissä, eikä vähävaraisilla ole varaa yksityislääkäreihin.

Helsingin kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen vastaa, että erot eliniänodotteessa eivät tule yllätyksenä mutta hän kiistää sen, että terveyserot johtuisivat esimerkiksi eroista terveyspalveluissa alueiden välillä. Sen sijaan hän vaikuttaa sysäävän vastuun kokonaan huono-osaisille ja heidän elintavoilleen. Ratkaisuksi hän peräänkuuluttaa "uudenlaista yhteisöllisyyttä", jossa ihmiset huolehtisivat paremmin läheisistään.

Toisistaan huolehtimisen lisääminen on varmaan oikea tavoite, mutta Kokkonen tuntuu unohtavan, että apulaiskaupunginjohtajana hänellä olisi käytössään myös poliittisia ja hallinnollisia keinoja puuttua asiaan. Hänen roolissaan vastuun sälyttäminen pelkästään kansalaisyhteiskunnalle ei ole aivan asianmukaista.

Sosiaalisiin terveyseroihin on puututtava

Nyt Helsinkiä koskeva tutkimus ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Sosiaalisten terveyserojen suuruus Suomessa on ollut tiedossa jo kauan. Hyvä- ja huono-osaisuudesta johtuvat terveyserot kuuluvat Suomessa Länsi-Euroopan pahimpiin. Sosioekonomiset erot vaikuttavat täällä myös sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen pahemmin kuin useimmissa muissa maissa.

Asia on ollut päättäjienkin tiedossa jo kauan. Rotterdamin Erasmus-yliopiston professori Johan Mackenbach totesi jo vuonna 1999 Stakesin järjestämässä seminaarissa, että sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat tärkeä kansanterveysongelma, joka jarruttaa väestön terveydentilan paranemista. Ongelma ei kuitenkaan ratkea minkään yksittäisen hallinnonalan sisäisillä päätöksillä, vaan asiaan tarvittaisiin rohkeaa poliittista puuttumista.

Professori Mackenbachin mielestä sosiaaliryhmien välisiin terveyseroihin voidaan usein vaikuttaa tehokkaimmin estämällä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kärjistymistä vähentämällä tuloihin ja koulutukseen liittyvää eriarvoisuutta. Tahtoa tällaisiin poliittisiin toimiin ei kuitenkaan näytä löytyvän. Nykyinenkin hallitus on päinvastoin lisännyt terveyseroja esimerkiksi päättämällä terveydenhoitomaksujen korotuksista. Se heikentää osaltaan terveyspalveluiden saatavuutta. Huono-osaisimmilla kun terveyskeskusmaksukin voi joskus olla liikaa, niin alhainen on vähimmäisetuuksien taso.

Näen sosiaaliset terveyserot monen tekijän summana. Paitsi Helsingin Sanomien jutussa jo mainituista syistä terveyserot johtuvat myös esimerkiksi siitä, että vähäosaisimmilla ei ole varaa ostaa terveellistä ruokaa. Olen kirjoittanut asiasta jo parissakin aiemmassa blogikirjoituksessani (täällä ja täällä), joissa on myös selvää tutkimusnäyttöä siitä, että terveellinen ruoka maksaa enemmän. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että köyhät ostavat vähemmän terveellisiä ruoka-aineita, esimerkiksi vihanneksia ja hedelmiä, koska heillä ei yksinkertaisesti ole niihin varaa.

Sosiaaliset terveyserot eivät ole muusta yhteiskunnasta erillinen ilmiö. Terveyserojen tasaamiseksi tarvittaisiin alkajaiksi vähimmäisetuuksien korottamista ja ruoan arvonlisäveron alentamista.

Sosioekonomisen eriarvoisuuden vaikutuksesta sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen:
Mackenbach JP et al. Socioeconomic inequalities in cardiovascular disease mortality; an international study. Eur Heart J. 2000 Jul;21(14):1141-51.

8 kommenttia:

  1. Helsingin kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen vastaa, että erot eliniänodotteessa eivät tule yllätyksenä mutta hän kiistää sen, että terveyserot johtuisivat esimerkiksi eroista terveyspalveluissa alueiden välillä. Sen sijaan hän vaikuttaa sysäävän vastuun kokonaan huono-osaisille ja heidän elintavoilleen. Ratkaisuksi hän peräänkuuluttaa "uudenlaista yhteisöllisyyttä", jossa ihmiset huolehtisivat paremmin läheisistään.

    Hassua, että yhteisön päättävällä paikalla oleva kehoittaa yhteisöllisyyteen kannustamalla vähäosaisia ottamaan vastuun elämästään siis eräässä mielessä huolehtimaan itsestään.

    Yhteisöllisyys olisi kiva juttu ja itse uskon, että äärimmäisen individualismin läpi käynyt yhteiskunta kulkee kohti parempaa yhteisöllisyyyttä, jossa yhteisöllisestä vastuusta jaa tilaa omillekin harrasteille ilman, että syntyy tarpeetonta kummankaan puolen tukahduttamista.

    VastaaPoista
  2. Hei Olematon,

    Ilman muuta olen myös sitä mieltä, että yhteisöllisyys ja välittäminen olisi hieno juttu. Mutta koen siis hieman vastuuta vältteleväksi sen, jos päättäjät eivät ota vastuuta yhteiskunnallisista ongelmista vaan käsittelevät asioita subjektiivisista syistä johtuvina. Tällaista tendenssiä on ollut havaittavissa aina; milloin työttömyys on ihmisten omaa laiskuutta jne.

    Muistan ajatelleeni jo nuorena koulupoikana Sartrea lukiessani, että emme voi arvioida omia ja muiden vaikeuksia samoilla kriteereillä. Vaikka itse näkisimme subjektiivisten syiden osuuden omiin toimiimme ja voimme vaatia itseltämme sitä, että nostammme itse itsemme hiuksista ylös, emme voi vaatia sitä muilta, koska emme kokemuksellisesti tiedä, millaisten vaikeuksien kanssa he elävät.

    VastaaPoista
  3. Mutta koen siis hieman vastuuta vältteleväksi sen, jos päättäjät eivät ota vastuuta yhteiskunnallisista ongelmista vaan käsittelevät asioita subjektiivisista syistä johtuvina.

    Niinpä. Samalla logiikalla päättäjät voisivat sanoa, "Se on teidän oma vika, jos teillä ei ole varaa kunnolliseen elämään. Oma vika, jos ei ole töitä. Oma vika jos olette menneet pilaamaan oman elämänne. Miksi meidän pitäisi teidän sotkuja selvitellä?"

    VastaaPoista
  4. Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen on ennenkin esittänyt vastaavia näkemyksiä, silloin suljetussa terveystaloustiedeseminaarissa. Kirjoitin asiasta tuolloin blogiini ja sain tuta nahoissani, millaisille varpaille olin astunut.

    Juristi Kokkosen johtama Helsingin terveyskeskusjärjestelmä on heikko. Kaupunki ei enää suoriudu hoitotakuun aikarajoista ja se karsii terveyskeskusasiakkaita sillä, ettei hoidon jatkuvuutta turvata, vaan potilas joutuu joka kerta aloittamaan alusta.
    Nyt kaupunki on kasvattamassa alueellista eriarvoisuutta, kun se siirtää Marian sairaalan terveyskeskuspäivystyksen Meilahden erikoissairaanhoidon yksiköitten kupeeseen ja jättää jo tähänkin asti huonomman terveyden alueet Malmin sairaalan terveyskeskuspäivystyksen varaan. Tämä on poliittisesti tarkoituksenmukaista, mutta ei suinkaan paranna yhdenvertaisuutta.

    Tuosta kokoomuslaisesta yhteisöllisyydestä: se on vähän erilaista yhteisöllisyyttä kuin mihin yleisessä kielenkäytössä on totuttu. Kyseessä on yleensä ajatus, jossa yhteiskunnan varoja voidaan ohjata veronkevennyksiin, kun vapaaehtoiset, esimerkiksi työttömät, käyvät vanhainkodeissa ulkoiluttamassa asukkaita ja lapset tulevat Tampereen Hervannasta Helsingin Puoltilaan hoitamaan isän tai äidin kauppa-asiat, ettei kulu julkista rahaa.
    Helsingin kaupungin vanhusten laitospalveluissa ainakin rakennetaan esimerkiksi ulkoiluttaminen ja lähes kaikki viriketoiminta vapaaehtoistoiminnan varaan, palkattua henkilökuntaa vähennetään viriketoiminnasta. Sellaista on kokoomuslainen yhteisöllisyys Helsingissä. Ministeri Paula Risikko (kok.) tosin sanoi kesällä haastattelussa, että sivistysvaltiolla tulee olla varaa hoitaa vanhuksensa eikä vanhusta voi jättää muilla paikkakunnilla asuvien lasten hoidettavaksi.

    VastaaPoista
  5. Aika suorapuheista tekstiä sinulta, Kirsi, mutta olen täysin samaa mieltä.

    VastaaPoista
  6. Jos päättäjät saisivat käyttää vain julkista terveydenhuoltoa, heidän sitä koskevat päätökset saattaisivat olla hieman erilaisia.

    VastaaPoista
  7. Hei Olematon,

    Näin myös uskoisin. Ja eiköhän asia päde muihinkin julkisiin palveluihin. Vaikutti esimerkiksi siltä, että kaupunginjohtaja Jussi Pajusen asenne joukkoliikenteeseen muuttui myönteisemmäksi hänen käytettyään sitä viikon ajan.

    VastaaPoista
  8. Omakohtainen kokemus asiasta saa asenteesta putoamaan pois oletuksia ja olettamuksia. Kun asiasta tulee omakohtaista sen käsittelyyn tulee henkilökohtainen ja realistinen tatsi.

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...